kuva: iStock

Koronakriisi vaatii eettistä jälkihoitoa

Toukokuun lopussa suuri osa suomalaisista on rokotettu koronaa vastaan ja tarttuvuusluvut ovat laskussa. Odotettavissa on, että syksyllä ei tule uutta korona-aaltoa. Koronakriisi ei silti ole ohi. On koronan jälkihoidon aika.

”Koronan jälkihoito” on sateenvarjokäsite, joka peittää alleen lukuisia eettisesti tärkeitä kysymyksiä ja päätöksiä. Jälkihoitoon kuuluu epidemian aikaisten toimien ja päätösten läpikäynti ja niistä oppiminen.

Missä onnistuttiin? Mitä olisi voitu tehdä vielä paremmin? Menikö jokin pieleen? Olisiko se voitu välttää? Kaikkia näitä kysymyksiä tulee tarkastella monella tasolla terveydenhuollon yksiköistä aina kansainvälisen politiikan päätöksentekijöihin asti. Globaalilla tasolla pitää myös kysyä, olisiko pandemia voitu estää.

Koronan jälkihoitoon kuuluu niistä yksilöistä huolehtiminen, joille korona aiheutti suurinta haittaa.

Koronan aiheuttamat haitat voidaan jakaa kolmeen ryhmään:

(1) Koronataudin aiheuttamat suorat haitat olivat osalla sen sairastaneista hyvin pieniä, mutta tauti myös tappoi ja aiheutti pysyviä terveyshaittoja.
(2) Koronarajoitukset ovat vaikuttaneet ihmisiin eri tavoin. Osa on siirtynyt vaivatta etätöihin ja kotoilemaan perheen kanssa. Toiset ovat menettäneet toimeentulonsa ja ajautuneet yksinäisyyteen. Epidemian alussa oltiin huolestuneita ikäihmisistä, mutta nyt näyttää, että rajoitustoimet ovat olleet erityisen rankkoja nuorille. Jälkihoidossa onkin syytä miettiä, mitkä ryhmät tarvitsevat eritystä huomiota.
(3) Terveydenhuollon työntekijöistä moni on työskennellyt viimeiset 1,5 vuotta jaksamisensa rajoilla ja välillä oman terveytensä riskeeraten.

On syytä avata keskustelu siitä, mitkä ovat koronakriisin seuraukset henkilöstölle ja koko terveydenhuoltojärjestelmälle. Ovatko korvaukset tehdystä työstä olleet reiluja ja oikeassa suhteessa vaadittuun panokseen? Jos terveydenhuoltoalan vetovoima on koronakriisin myötä entisestään laskenut, kuka meitä hoitaa jatkossa?

Koronakriisin jälkihoidossa tulee huomioida sen erilaiset suorat ja epäsuorat vaikutukset, jotka eivät suinkaan rajoitu yllä mainittuihin esimerkkeihin. Myös maailma Suomen ulkopuolella pitää muistaa ja keskustella osallisuudestamme globaalin kriisin ratkaisussa.

Tämä kirjoitus aloittaa Tehyn eettisen toimikunnan blogikirjoitussarjan, jossa käsitellään koronan jälkihoitoa erilaisista toisiaan täydentävistä näkökulmista. Haluamme muistuttaa, että vaikka Suomessa pahin saattaa jo olla takanapäin, koronakriisi ei ole ohi eikä vielä ole aika purkaa kriisiorganisaatiota.


Tehyn eettisen toimikunnan kokoonpano 2021–2024:

Kirsi Coco
Annette Gothóni
Taisto Hakala
Erik Indola
Tarja Kela
Mira Leinonen
Jaana Nyman
Susanna Ruuskanen
Helena Siipi
Kirsi Sillanpää