kuva: Kaisa Siren

Elefantti ja mikroskooppi

Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöistä on työvoimapula, joka on pahentunut kuluneen vuoden aikana. Tehyn työvoimapoliittinen asiantuntija Mervi Flinkman ja ekonomisti Ralf Sund tarkastelevat työvoimatilannetta ja analysoivat Kuntatyönantajan hoitajien ja opettajien alanvaihtoa koskevaa selvitystä, jossa kirjoittajien mukaan korostuu taustapeiliin katselu tulevaisuuden ennakoinnin sijaan.

Syyskuussa 2021 julkaistun ammattibarometrin mukaan sairaanhoitajat ja terveydenhoitajat ovat työvoimapula-ammattien listalla ensimmäisellä sijalla, lähihoitajat toisella. Työ- ja elinkeinoministeriön toimialaraportin (2021:2) mukaan rekrytointiongelmat sote-alalla ovat yleisempiä kuin toimialoilla keskimäärin. Kevan tänään 7.10.2021 julkaiseman raportin mukaan maassamme on tällä hetkellä 8 288 sairaanhoitajan työvoimavaje.

Hieman yllättävän näkemyksen nykyiseen työvoimatilanteeseen toi Kuntatyönantajien selvitys Tilastokeskuksen aineistolla. Johtopäätöksenä kerrottiin, että hoitajat pysyvät hyvin kuntien palveluksessa.

Selvitys on sinänsä pätevästi tehty. Tarkastelukulma on kuitenkin sen verran suppea, ettei johtopäätös ole pätevä kuvaamaan alan kokonaistilannetta. Mikroskoopilla saa elefantista tarkan, mutta rajoittuneen kuvan.

Kuntatyönantajien selvityksen luettuaan olo on hieman kuin Tuntemattoman sotilaan Hietasella: ”Minä en ymmärrä mitään sellaisista kaloreista, mutta mun suoleni ymmärtää, että niitä on helkkarin vähän.” Sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimapulan aikana ilmiön tarkastelu alalta tähän mennessä lähteneiden määrän kautta on riittämätön.

Kuntatyönantajien selvitys oli rajattu aikavälille lokakuu 2019 - lokakuu 2020.  Tämä jakso oli monin tavoin poikkeuksellinen. Tälle ajanjaksolle osuvat koronaepidemia ja valmiuslaki. Valmiuslain perusteella annetut asetukset mahdollistivat tietyistä vuosilomalain, työaikalain ja työsopimuslain säännöksistä poikkeamisen.

Esimerkiksi irtisanomisaikaa voitiin pidentää neljään kuukauteen. Työvelvollisuutta koskevan valmiuslain käyttöönottoasetus annettiin eduskunnalle. Nämä toimet lisäsivät sote-alan henkilöstön kuormittuneisuutta ja vaikuttivat jaksamiseen, sekä alalta lähtemisen harkintaan. Lisäksi Tehyn esille nostama rekrytointikartelli esti osan ammattihenkilöiden liikkuvuudesta toisiin tehtäviin.

Näihin vallitseviin olosuhteisiin nähden 4 %:n alanvaihtomäärä kuntasektorilta vuosi sitten on hämmästyttävän alhainen. On erittäin todennäköistä, että poikkeusolojen väistyessä tulppa irtoaa ja kriisi pahenee.

Kuntatyönantajan selvitys oli myös rajattu pääsääntöisesti vakituisiin työsuhteisiin. Selvityksestä kävi kuitenkin ilmi, että vuonna 2019 määräaikaisessa palvelussuhteessa työskennelleistä oli kuntasektorilla töissä vuonna 2020 enää 75,8 prosenttia. Tehyläisistä varsinkin työuran alkuvaiheessa moni työskentelee määräaikaisessa työsuhteessa. Nuoret ja vastavalmistuneet ovat raportoineet alalta lähtemisen harkintaa enemmän kuin työuralla pidempää olleet.

Alalta lähteminen on tutkimusten mukaan pitkäkestoisempi prosessi, joka vaatii harkinta-aikaa. Laajan eurooppalaisen pitkittäistutkimuksen (NEXT-Study, n = 18 796) mukaan ne sairaanhoitajat, jotka olivat harkinneet ammatista lähtemistä, tekivät todellisen lähtöpäätöksen useammin kuin he, joilla tätä harkintaa ei ollut. Ne sairaanhoitajat, jotka olivat tämän pitkittäistutkimuksen aikana lähteneet ammatista, suurimmalla osalla vakava lähtemisen aikomus oli alkanut noin vuotta aikaisemmin.

Hankalassa työvoimapulatilanteessa on erittäin tärkeää käydä yhteiskunnallista keskustelua siitä, miksi tähän tilanteeseen on päädytty ja miten se voidaan ratkaista.

Työvoimapulaan on monta yhtäaikaista syytä. Samaan aikaan kun sote-palvelujen tarve kasvaa esimerkiksi väestön ikääntymisen myötä, merkittävä osa kuntasektorin henkilöstöstä on eläköitymässä seuraavien vuosien aikana. Kevan eläköitymisennusteen mukaan seuraavan kymmenen vuoden aikana lähihoitajista siirtyy eläkkeelle joka kolmas (33 %, 18 734), sairaanhoitajista joka neljäs (26 %, 13 052) ja osastonhoitajista miltei puolet (47 %, 1 825).

Myös koronaepidemia on vaikuttanut sote-alan työvoimatilanteeseen. Lokakuuhun mennessä Suomessa on annettu yhteensä yli 7,5 miljoonaa koronarokoteannosta. Terveydenhoitajat ja sairaanhoitajat ovat tehneet tässä todella suuren urakan. Koronanäytteenottoon ja analysointiin on tarvittu merkittävä henkilöstölisäys. Henkilöstöä on tarvittu myös jäljittämiseen ja neuvontapuhelimiin. Teho-osastoilla ja vuodeosastoilla koronapotilaiden määrä on edelleen melko korkea, joka vaatii henkilöstöresurssia.

Koronaepidemia vaikuttaa syksyllä 2021 edelleen sosiaali- ja terveyspalveluissa työskenteleviin ammattihenkilöihin. Koronaepidemian pitkittyessä ammattihenkilöiden kuormitus on jatkunut poikkeuksellisen pitkään. Pitkäaikainen kuormitus kumuloituu ja voi johtaa uupumiseen. Kun koronatilanne esimerkiksi sairaaloissa jossakin vaiheessa toivottavasti helpottaa rokotuskattavuuden kohoamisen vuoksi, samalla alkaa mittava hoitovelan purku.

Työvoimatilanteeseen vaikuttaa myös se, kuinka moni opiskelija suorittaa opintonsa loppuun saakka. Esimerkiksi lähihoitajien rekisteröinnissä on Valvirassa havaittu laskua vuoden 2020 aikana. Sosiaalihuollon nimikesuojaus myönnettiin vuonna 2019 yhteensä 9 173 henkilölle, kun se myönnettiin vuonna 2020 vain 7 514 henkilölle.  Mitä vähemmän alalle tulee vastavalmistuneita, sitä hankalammaksi työvoimapula muodostuu.

Tehy on nostanut vahvasti keskusteluun alalta lähtemisen harkinnan. Varsinkin nuorilla ammattihenkilöillä alalta lähtemisen harkintaa raportoidaan paljon. Tällä on monia negatiivisia vaikutuksia. Jos ammattihenkilö harkitsee usein lähtevänsä alalta, vaikuttaa se negatiivisesti hänen haluunsa kehittyä ammatissa ja sitoutua työhönsä. Alalta lähtemisen harkinta on todettu olevan yhteydessä uupumukseen ja työtyytymättömyyteen. Jokainen ammattihenkilö, joka lähtee alalta, vie mukanaan ammattitaitonsa ja työkokemuksensa.

Lisääntyvä työvoimapula sote-alalla on huolestuttavaa julkisen talouden kannalta. Mitä aiemmin vaikuttavia toimia tehdään, sitä enemmän säästetään veronmaksajien rahoja. Ongelman vähättely heikentää julkista taloutta pidemmällä aikavälillä.

Taustapeiliin katsomisen sijaan katse tulisi nyt suunnata tulevaan.

Mervi Flinkman, työvoimapoliittinen asiantuntija, Tehy ry 
Ralf Sund, ekonomisti, Tehy ry