Sosiaali- ja terveysala on monien paineiden keskellä: väestö ikääntyy, työvoimapula kasvaa, palvelutarve lisääntyy ja kustannukset nousevat. Samaan aikaan ihmiset odottavat entistä laadukkaampia ja saavutettavampia palveluita. Miten tästä yhtälöstä selvitään?
Yksi lupaava ratkaisu löytyy hyvinvointitaloudesta – ajattelutavasta, jossa ihmisten hyvinvointi nähdään yhteiskunnan ja talouden perustana, ei vain kulueränä. THL järjesti 22.5 ”Wellbeing economy – The new strategic paradigm for Finland” -tapahtuman Frontline Forumin kanssa, jonka ohessa nosti uudelleen syyskuussa 2024 Suomelle julkaiseman hyvinvointitalouden ohjausmallin.
Hyvinvointitalouden ohjausmalli laajentaa talousajattelua huomioimalla myös ne vaikutukset, jotka eivät suoraan näy valtion budjetissa tai markkinahinnoissa. Esimerkiksi varhaiskasvatus tai nuorten mielenterveyspalvelut voivat tuntua kuluerältä lyhyellä aikavälillä, mutta pitkällä tähtäimellä ne voivat vähentää syrjäytymistä, parantaa työllisyyttä ja pienentää sote-kustannuksia. Näiden hyötyjen mallintaminen edellyttää uudenlaista, moniulotteisempaa lähestymistapaa.
THL:n kehittämä ohjausmalli pyrkii tarjoamaan konkreettisia välineitä ja mittareita, joiden avulla voidaan arvioida ja seurata päätösten vaikutuksia väestön hyvinvointiin. Mallin keskeisiä tavoitteita ovat:
- Hyvinvointivaikutusten arviointi: Kehitetään mekanismeja, joilla voidaan systemaattisesti arvioida politiikkatoimien laaja-alaisia hyvinvointivaikutuksia.
- Indikaattorikokoelma: Laaditaan kattava mittaristo, joka huomioi taloudelliset, sosiaaliset ja ekologiset näkökulmat väestön hyvinvoinnin seurannassa.
- Tietopohjan vahvistaminen: Tuotetaan uutta tutkimustietoa ja analysoidaan olemassa olevaa dataa päätöksenteon tueksi.
Hyvinvointi on investointi
Hyvinvointitalouden ytimessä on yksinkertainen mutta voimakas periaate: panostukset ihmisten hyvinvointiin maksavat itsensä takaisin. Kun ihmiset voivat hyvin, he osallistuvat aktiivisemmin työelämään, opiskelevat, pitävät itsestään huolta ja käyttävät vähemmän kalliita korjaavia palveluita. Tämä ei vain lisää yksilön elämänlaatua – se tuo myös säästöjä ja vakautta julkiselle taloudelle.
Ennaltaehkäisy keskiöön
Hyvinvointitalous rohkaisee suuntaamaan resursseja ennaltaehkäisevään työhön. Esimerkiksi:
- Mielenterveyden tukipalvelut kouluissa voivat ehkäistä nuorten syrjäytymistä.
- Terveellisiin elämäntapoihin kannustaminen vähentää pitkäaikaissairauksia.
- Yksinäisyyden vähentäminen ikääntyneiden keskuudessa voi pienentää tarvetta raskaammille sote-palveluille.
Tällaiset toimet eivät näy heti tilinpäätöksessä, mutta pitkällä aikavälillä ne ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti kannattavia.
Yhteistyötä yli sektorirajojen
Hyvinvointitaloudessa korostuu sektorirajat ylittävä yhteistyö. Hyvinvointi ei synny vain sote-palveluissa, vaan myös koulutuksessa, työllisyydessä, asumisessa ja kulttuurissa. Kun eri toimijat tekevät yhdessä työtä yhteisten hyvinvointitavoitteiden eteen, tulokset ovat vaikuttavampia – ja resurssit käytetään tehokkaammin.
Vaikuttavuutta ja oikeudenmukaisuutta
Hyvinvointitaloudessa mitataan toimenpiteiden vaikuttavuutta: kuinka paljon hyvinvointia tai terveyttä toimenpiteet todella tuottavat? Tämä tuo mukanaan mahdollisuuden ohjata resursseja sinne, missä ne tuottavat eniten hyötyä.
Lisäksi hyvinvointitalous huomioi oikeudenmukaisuuden. Sote-palveluiden tulee tavoittaa erityisesti heikommassa asemassa olevat – koska hyvinvoinnin vahvistaminen juuri siellä, missä sitä eniten tarvitaan, tuo suurimmat yhteiskunnalliset hyödyt.
Kohti kestävää sote-alaa
Hyvinvointitalous ei ole uusi kuluerä, vaan uusi näkökulma siihen, miten rakennamme kestävää ja toimivaa sote-järjestelmää. Kun hyvinvointi nähdään investointina, voidaan siirtyä korjaavasta työstä ennakoivaan, vaikuttavaan ja inhimilliseen toimintamalliin.
Hyvinvointitalous ei ratkaise kaikkia sote-alan haasteita, mutta se antaa vahvan kehyksen tehdä parempia päätöksiä – ihmiset ja heidän hyvinvointinsa keskiössä.