Lausunnot ja kannanotot

Tehy lausunut asiasta.

Tehy lausunut varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden luonnoksesta. Lausunto on tehty yhteistyössä Suomen Lastenhoitoalan Liiton kanssa.

Tehy lausunut asiakastietojen käyttöoikeuksia koskevasta asetuksesta.

Tehy pitää tärkeänä, että sosiaali- ja terveysministeriö käynnistää poikkihallinnollisen ohjelman henkilökunnan saatavuuden turvaamiseksi sekä lyhyellä että pidemmällä aikavälillä. Työvoimapula vaatii tämän ohjelman lisäksi pikaisia toimia, jotta kansalaiset saavat tarvitsemansa palvelut ja hoidon. Myös henkilöstön työssä jaksaminen ja alalla jatkaminen edellyttävät nopeita toimia työvoimapulan helpottamiseksi.

Tehy ry pitää ehdotettua talousarviota pääosin hyvänä. Suhdannetilanne on erittäin hyvä, jolloin normaalitilanteessa valtion talouden tulisi olla ylijäämäinen. Poikkeuksellisen tilanteen vuoksi on perusteita sille, että talousarvioesitys on alijäämäinen. Koronan aikaansaama taloudellisten vaikutusten varjo on pitkä. Se, että valtio ottaa päävastuun talouden vakauttamisesta, on perusteltu. On myös talouspoliittisesti järkevää, että koronan jälkihoito hoidetaan huolella. Valtion tuki kuntien sote-menoihin on erittäin niukka.

Sanastoluonnoksien käsitteet ja termit ovat selkeitä ja ymmärrettäviä, joita käytetään myös nykyisin. Uusien tietojärjestelmien myötä on tullut myös uusia käsitteitä ja termejä.

Tehyllä ei ole huomautettavaa luonnoksesta.

Rokotuksen saa antaa myös 1 momentissa tarkoitettuun terveydenhuollon ammattiin opiskeleva lääkärin tai asianmukaisen rokotuskoulutuksen saaneen sairaanhoitajan, terveydenhoitajan tai kätilön johdon ja valvonnan alaisena, jos hän täyttää terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) 3, 3 b tai 3 d §:ssä säädetyt edellytykset tehtävässä toimimiseen ja on saanut asianmukaisen rokotuskoulutuksen, osaaminen on varmistettu ja rokottamiseen on kirjallinen lupa.

Pidämme tärkeänä, että väestön terveyttä suojellaan, jotta sosiaali- ja terveydenhuollon kantakyky turvataan.

Ilmastolain ohjausvaikutusta tarvitaan, jotta Suomi tosiasiallisesti saavuttaa hiilineutraaliuus tavoitteen vuonna 2035. Laki edellyttää hallinnonaloittain ja kaikilla päätöksenteon tasoilla tehtäviä ilmastonmuutoksen hillintä- ja sopeutumissuunnitelmia, joita on laadittava etupainotteisesti. Ilmastovaikutusten ennakkoarviointi tulee kytkeä kiinteäksi osaksi kaikkea päätöksentekoa. Ennakointi on aina arviota tulevasta, joten suunnitelmien ajantasaisuus tulee tarkastaa säännöllisin väliajoin.