#MeidänKaikkienAsia: "Ymmärrättekö arvoisat ministerit, mitä olette tekemässä?"

Saimme SuPerin puheenjohtajan Silja Paavolan kanssa tänään 4.4.2022 nopealla aikataululla kutsun saapua kuultavaksi hallituksen sote-ministerityöryhmän kokoukseen. Näin puhuin ministereille tilaisuudessa.  

Kuvateksti
kuva: Jukka Rapo

Arvoisat ministerit,

Aloitan lyhyellä kertauksella. Sote-alan kriisi ja hoitajapula ovat totista totta. Siitä te arvon ministerit löydätte valtavasti tietoa valtioneuvoston omistakin tietolähteistä. Hoitajapula on pakko ratkaista.

Jotain pienen mittakaavan osaratkaisuja voi löytyä ministeri Kiurun käynnistämän työryhmän avulla. Mutta: ei kannalta pettää itseään –  hoitajapula ei ratkea ilman palkkauksen ja työolojen selvää parannusta.

Olemme Tehy ja SuPer esittäneet ratkaisuksi viisivuotista sote-alan pelastusohjelmaa, joka nostaisi sote-henkilöstön palkkausta vuosittain 3,6 % yli tavanomaisten sopimuskorotusten. Ohjelman rahoituksesta vastaisi valtiovalta, jonka sylissä sote-palvelut käytännössäkin ovat ensi vuoden alusta.

Kunta-alan sopimuskausi päättyi 28.2. Samana päivänä Kunta- ja hyvinvointaluetyönantajat KT keskeytti neuvottelut. Niiden vauhdittamiseksi hoitajajärjestöt asettivat myöhemmin ylityö- ja vuoronvaihtokiellon sekä kaksi lakkouhkaa. Työriitaa soviteltiin useita viikkoja tuloksetta.

Valtakunnansovittelijan sovintoehdotus, joka hylkäsimme, ei sisältänyt mitään elementtejä hoitajapulan korjaamiseksi – ei palkkauksellisia eikä työoloja parantavia. Päinvastoin ehdotus olisi jopa heikentänyt nykytilaa hoitajien kannalta.

Tänään on laillisen työtaistelumme neljäs päivä. Tänään olen klo 11.00 ollut sosiaali- ja terveysministeriön kuultavana potilasturvallisuuslaista. Hoitajien näkökulmasta pakkotyölaista. Tilanne on täysin käsittämätön.

Hallituksen esitys laiksi potilasturvallisuuden varmistamisesta terveydenhuollon työtaistelun aikana on lainsäädäntötyön irvikuva. Tätä työntekijöiden perusoikeuksiin eli työtaisteluoikeuteen ja henkilökohtaiseen vapauteen merkittävällä tavalla puuttuvaa ja käytännössä lakon murtamiseen johtavaa potilasturvallisuuslakia ei tule säätää. Syitä on useita.

Aloitan siitä, että lakiesitys perustuu ainoastaan työriidan toisen osapuolen virheellisiin ja ylimalkaisiin tietoihin suojelutyön riittämättömyydestä. Kerroimme eilen, että työnantaja on antanut tarkoitushakuisesti medialle virheellisiä tietoja suojelutyöstä.

Tosiasiassa kyseessä on laillinen lakko, jossa suojelutyötä on annettu ja annetaan riittävästi, ja sen tarpeesta neuvotellaan jatkuvasti. Maan hallitus, te hyvät ministerit olette todellisuudessa säätämässä naisiin kohdistuvaa pakkotyölakia, jonka ainoa tarkoitus on murtaa naisvaltaisen alan lakko ja poistaa heiltä lakko-oikeus.

Tilanne on täysin toinen kuin vuoden 2007 joukkoirtisanoutumisessa. Silloin tarjolla ei ollut suojelutyötä, kuten nyt. Suojelutyöstä neuvotellaan jatkuvasti kolmeksi päiväksi kerrallaan, jotta se vastaa todellista tarvetta. Tehyn ja SuPerin selvitysten mukaan suojelutyössä on ensimmäisenä lakkoviikonloppuna ollut sama tai lähes sama määrä hoitohenkilöstöä kuin kahtena lakkoa edeltävänä tavallisena viikonloppuna.

Lakia on valmisteltu siten, että työntekijöille ja heitä edustaville liitoille ei ole varattu tilaisuutta oman näkemyksensä esittämiseen. Hallituksen esityksestä myös puuttuvat kokonaan yksilöidyt väitteet suojelutyön riittämättömyydestä. Perusteluissa tulisi olla yksilöityjä konkreettisia esimerkkejä, missä sairaanhoitopiireissä ja missä yksiköissä tai miten potilaiden henki ja terveys on vaarantunut. Perusteluissa ei myöskään ole esitetty AVI:n saamia tietoja sairaanhoitopiireiltä.

On selvää, että lakon takia sairaaloiden normaali toiminta jollain tavoin häiriintyy. Työnantajien tuleekin varautua näihin tilanteisiin, johon ministeriö on heitä erikseen kehottanut mm. ohjauskirjeessään 21.3.2022.

Ennen hoitajien perusoikeuksia rajusti loukkaavan lain säätämistä pitäisi esimerkiksi selvittää mahdollisuus käyttää yli 8 000 virkasuhteista terveydenhuollon henkilöä suojelutyössä. Tällaista selvitystä ei ole tehnyt työnantaja eikä ministeriö, vaan ne ovat heti ryhtyneet säätämään potilasturvallisuuslakia. Edellä mainittu virkasuhteisten käyttö suojelutyössä olisi ehdottomasti selvitettävä, ennen kuin pakkotyölakia voidaan edes harkita.

Muistutan myös, että kukaan ei tällä hetkellä sovittele varsinaista työriitaa. Aikaa käytetään nyt työnantajan eli työriidan toisen osapuolen virheellisten ja valheellisten tietojen perusteella valmisteltuun pakkotyölakiin. Ja sitä käsitellään tavalla, jossa perusoikeuksien rajun rajoittamisen kohteeksi joutuvien hoitajien edustajille ei varata edes asianmukaista aikaa valmistella vastausta ja tulla kuulluksi asiassaan. Ei oikeusvaltiossa voi toimia näin.

Lopuksi välitän teille terveiset jäseniltämme, niiltä koronan sankarihoitajilta – muistatteko vielä heidät? Olen nimittäin saanut viime yön aikana valtavan määrän viestejä hoitajilta. Niiden pääsisältö on, että tämä oli nyt tässä. Miksi enää työskennellä ammatissa, jota päättäjät Suomessa vihaavat näin paljon?

Ymmärrättekö arvoisat ministerit, mitä olette nyt tekemässä, jos tämä laki tulee voimaan?

****

Tilaisuudessa olivat läsnä perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén, kuntaministeri Sirpa Paatero, valtiovarainministeri Annika Saarikko, puolustusministeri Antti Kaikkonensisäministeri Krista Mikkonen, sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen ja pohjoismaisen yhteistyön ja tasa-arvon ministeri Thomas Blomqvist.  

Tänä keväänä neuvotellaan sote- ja varhaiskasvatusalan palkkauksesta ja muista työehdoista. Hoitajapulasta on tullut vakava ongelma, joka ei ratkea, ellei alan palkkausta ja työoloja paranneta. Niiden saaminen kuntoon on kaikkien suomalaisten yhteinen asia. #MeidänKaikkienAsia -blogisarjassa Tehyn asiantuntijat kertovat neuvotteluista ja niiden taustoista.

Suosittelemme sinulle

Työelämäopas
15.3.2021
Työelämäopas
11.3.2022