Tehy osoitti lain säätämisessä useita epäasiallisuuksia ja teki niistä rikosilmoituksen. Myös eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunta huomasi useita karkeita menettelytapavirheitä.
Lakiesitystä on käsitellyt sote-valiokunnassa ja työelämä- ja tasa-arvovaliokunnassa yhteensä 34 kansanedustajaa. Heistä enemmistö eli 25 kansanedustajaa on katsonut, että hätätyö on sisällytetty lakiesitykseen epäasiallisella ja puutteellisella tavalla.
Ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen sanoo, että asetelma on siis tiedossa ennen laista äänestämistä.
– Tietoa päätöksen tekemiseksi puuttuu, eikä valtio pääse vastuistaan, jos tämä laki säädetään, Rytkönen sanoo.
Eilen keskiviikkona YLE uutisoi, miten etenkin Suomen Yrittäjät ovat käsiohjauksella ohjanneet TEM:n sisällyttämään lakipakettiin hätätyöasian, joka ei liity suojelutyöhön tai työtaisteluihin. Tällaisen ei pitäisi olla mitenkään mahdollista lainvalmistelun kolmikantavalmistelun jo päätyttyä, kansalaisten kuulemistilaisuuden jo umpeuduttua ja asian jo käytyä arvioitavana aivan erisisältöisenä lainsäädännön arviointineuvostossa.
– Niin uskomatonta kuin se onkin, vuonna 2025 Suomessa näin tapahtuu. Viimeistään YLE:n artikkeli osoitti sen, että työaikalain ja siellä säädettävän hätätyön muuttaminen tässä yhteydessä ei perustu millään mittapuulla huolelliseen valmisteluun vaan se on tehty vastoin kaikkia lainvalmistelun sääntöjä, ohjeita ja periaatteita, sanoo Millariikka Rytkönen.
Yle paljasti, että Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n silloinen toimitusjohtaja Markku Jalonen pyrki myös vaikuttamaan lakiin. Jalonen kirjoitti työministeri Arto Satoselle sähköpostilla, että ”olisi hyvä jutella suojelutyöryhmän tilanteesta. Täytyy tukkia Tehyn ja Superin mahdollisuus suoraan vaarantaa suomalaisten henki ja terveys (2007 ja 2022)”.
Tehy: varsinainen hätätyö ja sen merkitys kärsivät inflaation
Tehy on huolissaan siitä, mitä laki tarkoittaa varsinaiselle, lain alun perin tarkoittamalle hätätyölle, eli sille työlle, jota työnantaja voi tälläkin hetkellä määrätä hoitajat tekemään esimerkiksi suuronnettomuustilanteessa. Kriisitilanteessa työnantajan asianmukaisesti teettämä hätätyö kärsii, jos kansanedustajat puutteellisin tiedoin hyväksyvät lain, jolla hätätyötä voi teettää kaksin täysin erilaisin perustein.
– Varsinainen hätätyö ja sen merkitys kärsivät inflaation, jos hätätyön varjolla pian vaaditaan hoitajia töihin työtaistelutilanteessa, kuten Petteri Orpon hallitus edustajineen härkäpäisesti ajaa, sanoo Rytkönen.
Tällä hetkellä sotealan kaikki työntekijät jakavat käsityksen siitä, mitä hätätyö tarkoittaa. Rytkönen kuvaa hoitajien aidossa hätätyötilanteessa lähtevän työnantaja pyynnöstä töihin ”puolesta sanasta”. Siitä on olemassa oleva, toimiva lainsäädäntö, jonka kaikki ymmärtävät.
Mutta tänään eduskunnassa käsiteltävä laki vaarantaa oikean hätätyön teettämisen ja hämärtää sitä, mistä hätätyössä on oikeasti kyse ja miten kriisissä toimitaan. Hallituksen luoma sekaannus aiheuttaa erikoissairaanhoitoon todellisen riskin.
Jos eduskunta säätää uuden lain, jolla hätätyötä voi käyttää työtaistelun murtamiseen, hoitajien näkökulmasta tilanne on erittäin sekava. Epäselvää on sekin, millaisia seurauksia työntekijälle koituisi, jos tämä kieltäytyy hätätyöstä. Hallituksen esityksessä sanottiin, että kieltäytyvälle työntekijälle ei koituisi seurauksia, mutta perustuslakivaliokunnan mukaan vahingonkorvausvastuu olisi edelleen olemassa. Nyt työ- ja tasa-arvovaliokunnan mietinnössä todetaan, että työntekijä ei voi kieltäytyä hätätyöstä.
– Jos työtaistelua rikkovasta hätätyöstä kieltäytymisestä asetetaan sanktioita, se tarkoittaisi, että hoitajat olisivat koko lopputyöuransa työtaisteluiden aikana valmiudessa. Se olisi täysin kohtuutonta ja kansainvälisen oikeuden vastaista, Millariikka Rytkönen toteaa.
Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, haastattelut erityisavustaja Mila Huovisen kautta [email protected], puh. 0400-540 005.
