Palkansaajajärjestöt vastustavat ammatillisten eläkeikien nostoa

Viime syksynä solmitun eläkesopimuksen pohjalta on valmisteltu eri työryhmissä eläkelakeja. Julkisten alojen eläkelakien uudistaminen käynnistyi sosiaali- ja terveysministeriön johdolla työryhmässä, jossa oli sekä työmarkkinajärjestöjen että Kevan edustus.

Uudistamisessa nousivat erityispiirteeksi ns. ammatilliset eläkeiät, jotka koskevat erityisesti hoito-, opetus-, pelastus- ja turvallisuusalaa. 
 
Työryhmän työ päättyi tänään erimielisenä, sillä palkansaajajärjestöt eivät hyväksy ehdotusta, jonka mukaan ammatillisia eläkeikiä nostetaan vuodesta 2018 lukien kolmella kuukaudella vuodessa, enintään kahdella vuodella.
 
Julkisen sektorin palkansaajajärjestöt katsovat, että ammatillista eläkeikää suojaa perustuslain mukainen omaisuudensuoja ja päätös nostaa julkisen sektorin ammatillisia eläkeikiä on perustuslain vastainen. Työntekijät ovat aikanaan tehneet valinnan ammatillisen eläkeiän ja uuden eläkejärjestelmän välillä ja samalla luopuneet mm. oikeudesta osa-aikaeläkkeeseen. 
 
Lisäksi ammatillisen eläkeiän nosto koskee enää noin 10 500 palkansaajaa, jolloin eläkeiän nostamisesta aiheutuva säästö on mitätön. Ammatillisen eläkeiän nosto vaikuttaisi kuitenkin niihin aloihin ja ammattiryhmiin, joissa on jo tällä hetkellä vaikeuksia jatkaa työuran loppuun saakka.
 
Palkansaajajärjestöt vastustavat myös ehdotettuja muutoksia sotilaseläkejärjestelmään sodan ajan puolustusjärjestelmän tarpeista johtuen. Muutoksilla murretaan puolustusratkaisun perusteet. Myöskään puolustusministeriö, pääesikunta ja rajavartiolaitos eivät hyväksy esitettyjä muutoksia.
 
Palkansaajajärjestöt jatkavat työtä ammatillisen eläkeiän ja sotilaseläkejärjestelmän säilyttämiseksi nykytasossaan. Eläkeuudistusta koskevat lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle kesän aikana.
 
Faktaa: Mitä tarkoittaa ammatillinen eläkeikä?
 
- Ammatillinen eläkeikä oli käytössä vuoteen 1989 asti määrätyissä kuntien ja valtion ammateissa, erityisesti hoito-, opetus-, pelastus- ja turvallisuusalalla. Tällöin eläkkeelle saattoi päästä 53 – 62 vuoden iässä.
 
- Kun ammatillisesta eläkeiästä luovuttiin niiden piirissä olevat saivat valita säilyttävätkö ammatillisen eläkeiän.
 
- Ammatillisen eläkeiän nosto koskisi noin 10 500 palkansaajaa, erityisesti hoito-, opetus- pelastus- ja turvallisuusalaa, jotka ovat vaativia ja raskaita aloja ikääntyneille.
 
Lisätietoja:
JUKO: OAJ:n puheenjohtaja Olli Luukkainen, gsm 0500 652 872
KoHo: Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo, gsm 040 587 4346
KoHo: SuPerin puheenjohtaja Silja Paavola, gsm 050 527 5085
Kunta-alan unioni: JHLn puheenjohtaja Jarkko Eloranta, gsm 0400 912 399
Kunta-alan unioni: Jytyn  puheenjohtaja Maija Pihlajamäki, gsm 0400 537 756
Palkansaajajärjestö Pardian puheenjohtaja Niko Simola, gsm 040 566 8517
 
JUKO, KoHo ja Kunta-alan unioni ovat kunta-alan pääsopijajärjestöjä.