Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on julkaissut selvityksen ”Johtaminen sosiaali- ja terveydenhuollossa - tehyläisten johtajien ja esimiesten näkemyksiä”.
Viime syksynä toteutetussa kyselyssä selvitettiin hoitohenkilöstön johtajien ja esimiesten asemaa, tehtäviä ja palkkausta sekä niissä tapahtuneita muutoksia kyselyä edeltäneen kolmen vuoden aikana.
Kyselyyn vastasi 1386 eri hallinnon tasoilla ja tehtävissä työskenteleviä hoitohenkilöstön johtajia ja esimiehiä kuten ylihoitajia ja osastonhoitajia. Valtaosa vastaajista oli lähiesimiehiä, joista valtaosa toimii osastonhoitajina.
Hoitotyön johtajat ovat hyvin koulutettuja, heillä on usein ylempi korkeakoulu-tutkinto. Lähiesimiestehtävissä toimivat ovat täydentäneet osaamistaan myös erikoisammattitutkinnolla. Vastanneista ylimmässä strategisessa johdossa toimivilla 3 prosentilla on tohtorin tutkinto.
Joka kolmas vastaaja ilmoitti, ettei heidän organisaatiossaan ole hoitotyön johtajaa organisaation ylimmässä johdossa. Joka neljännen vastaajan mukaan hoitotyön johtajalla ei ole taloudellista päätösvaltaa, esittelyoikeutta eikä suoraa päätösvaltaa. Tulos on huolestuttava, sillä hoitotyön johtajat johtavat sosiaali- ja terveysalan suurinta henkilöstöryhmää.
- Hoitotyön johtajat päättävät työvoiman käytöstä ja hoitotyön kehittämisestä, mikä poikkeaa lääketieteellisestä johtamisesta. Mikäli hoitotyön johtajat eivät voi aidosti vaikuttaa, näkyy tämä helposti toiminnan tehottomuutena sosiaali- ja terveysalan yksiköissä, sanoo selvityksen tehnyt Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.
Selvityksen perusteella on myös oireellista, että hoitotyön johtajien vakansseja on vähennetty enemmän julkisella kuin yksityisellä sektorilla.
Markkanen on myös huolissaan erityisesti osastonhoitajien työajan käytöstä. Yli puolet selvitykseen vastanneista arvioi, että johtamisen ja kehittämisen työtehtäviin kuluu alle 26 % työajasta. Osastonhoitajien työaikaa kuluu kliiniseen potilastyöhön ja erilaisiin muihin tehtäviin, joita voivat olla esimerkiksi tietokoneongelmien selvittely ja tilausten tekeminen jne.
- Olisi tärkeää, että osastonhoitajat pystyisivät nykyistä paremmin keskittymään päivittäisessä työssään siihen miten resursseja käytetään mahdollisimman mielekkäällä tavalla. Osastonhoitaja ei ole kliinisen potilastyön varahenkilö ja johtamis- sekä kehittämistyölle pitäisi olla riittävästi työaikaa.
Kuntien eläkevakuutuksen tilastojen mukaan 80 % osastonhoitajista ja ylihoitajista jää eläkkeelle vuosina 2010 – 2030. Tulevaisuudessa sosiaali- ja terveydenhuoltoa uhkaa pula pätevistä johtajista ja esimiehistä. Erityisen vaikea tilanne on pääkaupunkiseudulla, josta puuttuu terveydenhuollon johtamisen yliopistokoulutus.
- Mikäli aiomme tulevaisuudessa saada päteviä hoitotyön johtajia on palkkauksen lisäksi kiinnitettävä huomiota selvityksessä esiin tulleisiin seikkoihin eli hoitotyön johtajien työn sisältöön ja vaikuttamismahdollisuuksiin.
Tehyn selvitys internetissä:
http://www.tehy.fi/@Bin/27810501/510880+Johtaminen+sosiaali+ja+terveydenhuollossa+NETTI
Lisätietoja:
Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen, gsm 040 533 7086