Yhdessä tasa-arvon puolesta – meissä on muutosvoimaa

Vanhat, piilevät rakenteet näkyvät meidän tehyläisten työssä. Alallamme on edelleen esimerkiksi seksuaalista epätasa-arvoa, sukupuolittunutta työnjakoa, raskaussyrjintää ja yhä vaan jatkuva palkkakuoppa. 

Vanhentuneet käsitykset työstämme näkyvät myös laajemmin yhteiskunnan tasolla. Kiitosbanaanit työnantajalta, siniset juhlavalot kiitokseksi koronaepidemiasta ja puheet kutsumusammatista. Nämä kiitokset eivät meille enää riitä ja näitä puheita emme hyväksy.  

Lasikattojen murtaminen tarkoittaa, että:

• Johtajuus ei ole sukupuolikysymys. Naiset voivat ja saavat olla päätöksentekijöitä, esihenkilöitä ja suunnannäyttäjiä.
• Palkka ja arvostus vastaavat osaamista. Työtä ei enää mitätöidä “hoivana” tai “kutsumuksena”, vaan tunnustetaan sen todellinen arvo.
• Raskaudet ja perhevapaat eivät hidasta urakehitystä. Raskaussyrjintää ei sallita.
• Seksuaalinen tasa-arvo on itsestäänselvyys. Häirintä ja syrjintä kitketään, ja jokainen saa olla työssään oma itsensä.
• Äänemme kuuluu. Naiset otetaan mukaan päätöksiin, keskusteluun ja asiantuntijarooleihin.
• Ammattien arvostus ei määräydy sukupuolen mukaan. “Naisten ala” ei tarkoita pienempää palkkaa tai vähempää vaikutusvaltaa.
• Uudet sukupolvet näkevät toisin. Nuoret tehyläiset näkevät, että kaikki on mahdollista ja rajoja voi rikkoa.
• Rohkeus muuttuu rakenteeksi. Yksittäisten tekojen sijaan tasa-arvo ja oikeudenmukaisuus juurtuvat osaksi koko työelämää.

Me emme tyydy siihen, että rakenteet estävät sen, että meitä ja työtämme arvostetaan. Emme tyydy siihen, että tämä nyt on aina ollut näin. Me emme tyydy hiljaisuuteen. 

Kun yksi nousee, moni muukin voi nousta. Yhteinen voima murtaa rakenteet.

Meissä tehyläisissä on muutosvoimaa. Meissä on voimaa purkaa se, mikä ei enää toimi. Ja rakentaa jotain uutta tilalle, yhdessä.