Ikäihmisten hoidossa arvostetaan kohtuullisia kustannuksia, laatua ja turvallisuutta

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on yhteistyössä TNS Gallupin kanssa selvittänyt suomalaisten käsityksiä ikäihmisten hoidosta.

Kyselyssä selvitettiin kansalaisten käsityksiä ikäihmisten hoitoon ja palveluihin kohdistuvista toiveista ja vaatimuksista, hoidon tasosta sekä resursseista Suomessa. Lisäksi selvitettiin omakohtaisia kokemuksia ikäihmisten hoidosta ja ikäihmisten huomioimisesta joissakin palvelutilanteissa. 
 
Kyselyyn vastanneiden mielestä ikäihmisten hoidossa tärkeintä ovat itselle koituvat kohtuulliset kustannukset.  80 % vastanneista piti tätä tärkeimpänä asiana, mikäli olisi itse ikäihmisille tarjottavan hoidon ja palveluiden tarpeessa. Seuraavaksi eniten hoidolta toivottiin turvallisuuteen liittyviä teknisiä apuvälineitä (75 % vastanneista) ja kolmanneksi tärkeimpänä asiana pidettiin sitä, että terveydentilaan liittyvät asiat hoidetaan kulloisenkin tilan edellyttämällä tavalla (73 % vastanneista).
 
- Usein julkisuudessa keskustellaan esimerkiksi tarpeesta saada avustajia, jotka auttaisivat vanhuksia ulkoilussa. Kuitenkin kyselyn mukaan ensisijaisesti arvostetaan kohtuullisia kustannuksia, hoidon turvallisuutta ja laatua. Tämän turvaamiseksi meillä pitää olla myös jatkossa laaja ja korkeatasoinen sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten koulutus ja työelämässä riittävät kelpoisuusehdot, jotka varmistavat riittävän osaamisen ja ammattitaidon, sanoo Tehyn kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.
 
Laitoshoidon osalta vastaajat arvostivat kohtuullisten kustannusten lisäksi yhtä paljon ravitsemuksen merkitystä. 82 % vastanneista toivoi saavansa tarpeeksi ruokaa ja ravinteita, mikäli olisi itse hoidettavana laitoksessa. Myös mahdollisuutta yksityisyyteen (81 % vastanneista) pidettiin tärkeänä. 
 
Vastanneista 75 % piti myös tärkeänä mahdollisuutta vaikuttaa hoitopaikan valintaan. Naiset (86 % vastanneista naisista) arvostivat valinnan mahdollisuutta enemmän kuin miehet (64 % vastanneista miehistä). Myös vanhemmissa ikäryhmissä (55 - 64-vuotiaat ja yli 65-vuotiaat) arvostettiin valinnan mahdollisuutta nuorempia ikäluokkia enemmän.
 
Hoitajavastaanotto käy myös ensikontaktiksi
 
Sosiaali- ja terveysalalla tehdään paljon tehtävänkuvien tarkistuksia ja muutoksia tuloksellisuuden parantamiseksi terveydenhuollossa. Kyselyyn vastanneista 70 % oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä siitä, että hoitoon pääsemiseksi ei välttämättä tarvittaisi tapaamista lääkärin kanssa vaan ensikontakti voisi aivan yhtä hyvin tapahtua ikäihmisten hoitoon koulutetun hoitajan kanssa.
 
- Myös hoitoa koskevissa päätöksissä arvostetaan hoitohenkilökuntaa, joka on saanut koulutuksen ikäihmisten hoitoon.  Sellainen ajattelutapa, jossa lääkäreiden pitäisi ehdottomasti päättää ikäihmisten hoidosta, ei saanut kannatusta. Ainoastaan 20 % vastanneista oli täysin tai jokseenkin samaa mieltä asiasta, Markkanen sanoo.
 
Hoitajavastaanotot ja hoitajien reseptinkirjoitusoikeus ovat yleistyneet viime vuosina. Vastaavia tehtävänjakoja koulutetun hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden välillä tulisi Tehyn mielestä edistää, jolloin lääkäreiden työaikaa voidaan käyttää tähdellisimpiin tehtäviin.
 
Ikäihmisten hoidon tasoa ei pidetä hyvänä
 
Ikäihmisten hoidon tasoa ei pidetä kovin hyvänä, sillä ainoastaan 23 % vastanneista arvioi hoidon tason melko hyväksi. Kukaan vastaajista ei arvioinut hoitoa erittäin hyväksi. Vastanneista 36 % arvioi hoidon olevan tasoltaan melko huonoa ja 29 prosentin mielestä hoito ei ole hyvää eikä huonoa.
 
- Käsitykset hoidon tasosta ovat melko samanlaiset eri ikäisten välillä. Sen sijaan näyttäisi siltä, että maaseutumaisissa kunnissa ikäihmisten hoidon tasoa pidetään parempana kuin pääkaupunkiseudulla. Tämä voi johtua osittain siitä syystä, että pääkaupunkiseudulla palveluverkko on laajempi, mutta toisaalta pirstaleisempi kuin maaseutukunnissa, joissa on usein yksi tai korkeintaan muutama palveluntarjoaja, Markkanen sanoo.
 
Kyselyyn vastanneista 49 % arvioi, että ikäihmisten hoidosta käytävä keskustelu keskittyy liikaa ongelmiin ja negatiivisiin asioihin. Näin ajattelevat erityisesti iäkkäämmät henkilöt.  Toisaalta enemmistö ei kuitenkaan usko, että hoidon todellinen tila olisi oleellisesti parempi kuin mitä julkinen keskustelu antaa ymmärtää.
 
- On hyvä, että vanhusten hoitoon liittyvät ongelmat nostetaan esiin, mutta samaan aikaan on muistettava että julkisuuteen pääsevät usein kaikista räikeimmät tapaukset. Näin voi muodostua se mielikuva, että vanhusten hoidossa ei ole mitään hyvää.
 
Kyselyssä selvitettiin myös ikäihmisten tarpeiden huomioimista joissakin palvelutilanteissa. Terveydenhuoltoa pidettiin tässä suhteessa parempana ikäihmisten palveluiden huomioijana kuin pankkipalveluita ja viranomaisten asiakaspalvelua. Parhaiten ikäihmiset huomioi kyselyn mukaan vähittäiskauppa.  
 
Aineisto kerättiin TNS Gallupin Gallup Kanavalla 18. – 22.4. välisenä aikana. Kyseessä on TSN Gallup Oy:n vastaajapaneeli, jonka jäsenet on rekrytoitu osallistumaan mielipidekyselyihin. Kyselyyn vastaamisesta ei palkita. 
 
Aineistoa varten tehtiin 1087 haastattelua ja siinä on edustettuna maamme 15 – 74 –vuotiaita kansalaisia. Kyselyyn vastanneista 2 % oli itse ollut hoidettavana tai käyttänyt ikäihmisille tarkoitettuja palveluita. Vastaajista 45 prosentilla ei ollut omakohtaista kokemusta asiasta. 38 prosentilla vastaajista oli perheenjäsen tai muuten läheinen ihminen ollut hoidettavana tai käyttänyt ikäihmiselle suunnattuja palveluita. Tilastollinen virhemarginaali on suurimmillaan noin 3 prosenttiyksikköä suuntaansa.
 
Lisätietoja: Kirsi Markkanen, gsm 040 533 7086

Suosittelemme sinulle

Työelämäopas
Julkaisupäivämäärä
23.4.2021
Työelämäopas
Julkaisupäivämäärä
9.4.2021
Tehy-lehti
Julkaisupäivämäärä
26.4.2022