Tehyn julkaisemassa Nyrkkisääntökirjassa 166 sosiaali-, terveys- ja kasvatusalan ammattilaista kertoo työssä koetuista väkivaltakokemuksistaan:
”Väkivallan kokemisesta jää käteen ahdistus, epävarmuus, ja olo, että väkivalta on jotenkin omaa syytä.”
” Välillä kun oikeasti sattuu, tulee olo, että miksi tätä teen, varsinkin kun tuntuu siltä, että hoitajaa syyllistetään väkivallasta."
Sosiaali- ja terveysministeriön sivuilla on seuraava teksti työhyvinvoinnista:
Työhyvinvointi on kokonaisuus, jonka muodostavat työ ja sen mielekkyys, terveys, turvallisuus ja hyvinvointi. Työhyvinvointia lisäävät muun muassa hyvä ja motivoiva johtaminen sekä työyhteisön ilmapiiri ja työntekijöiden ammattitaito. Työhyvinvointi vaikuttaa muun muassa työssä jaksamiseen. Hyvinvoinnin kasvaessa työn tuottavuus ja työhön sitoutuminen kasvaa ja sairauspoissaolojen määrä laskee.
Jokaisessa työpaikassa on varmasti niitä voimavaratekijöitä, jotka lisäävät työn mielekkyyttä ja sitten on kuormitustekijöitä, jotka syövät ne hyvätkin voimavaratekijät muuttaen tilanteen haitalliseksi. Haitallinen työkuormitus taas on uhka työhyvinvoinnille.
Haitallinen työkuormitus kuluttaa ja pitkittyessään voi johtaa työuupumukseen (burnout), josta seurauksena ovat lisääntyneet sairauspoissaolot.
Työturvallisuudesta huolehtiminen on yksi tärkeimmistä asioista, joilla voidaan vaikuttaa työntekijöiden ja työyhteisöjen työhyvinvointiin ja sairauspoissaoloihin. Työturvallisuuslain 25§ velvoittaa työnantajaa ryhtymään toimenpiteisiin haitallisen työkuormituksen poistamiseksi tai vähentämiseksi, mikäli työntekijä kokee työssä terveydelle haitallista kuormitusta.
Väkivalta ja sen uhka vaikuttaa työkykyyn ja jaksamiseen
Työpaikan työolot edistävät ja uhkaavat työhyvinvointia. Väkivalta ja sen uhka on mitä suuremmassa määrin merkittävä työoloihin vaikuttava tekijä, jolla on vaikutuksia työntekijöiden työkykyyn ja jaksamiseen.
Väkivaltatilanteet ovat aina järkyttäviä. Väkivalta- tai uhkatilanteiden jälkeen työntekijät kokevat usein huomattavia negatiivisia, fyysisiä tai psyykkisiä seurauksia, sillä on haitallisia seurauksia työntekijän terveydelle ja turvallisuudelle.
Tiedämme, että jo pelkkä väkivallan uhka on merkittävä psykososiaalisen kuormituksen aiheuttaja. Työväkivallalle altistuminen voi aiheuttaa post-traumaattisia oireita - pelkoa, ahdistusta ja työuupumuksen oireita.
Työväkivaltaa voidaan hallita ja ehkäistä erilaisilla ratkaisuilla ja toimenpiteillä: Huolehditaan, että henkilöstöä on riittävästi, sillä kiire ja liian vähäinen henkilöstömäärä johtavat helposti uhka- ja vaaratilanteisiin. Yksintyöskentelyyn tulee kiinnittää huomiota, sillä se on yksi suurimmista riskitekijöistä, joka lisää väkivallan riskiä.
Työpaikalla pitää hyödyntää saatavilla olevia teknisiä ratkaisuja, kuten toimivia hälytysjärjestelmiä. Henkilökunnalla pitää olla koulutus, selkeät ohjeet ja valmiudet väkivallan sekä uhkatilanteiden kohtaamiseen. Näitä tilanteita on harjoiteltava myös säännöllisesti. On tärkeää, että väkivaltatilanteessa kaikki tietävät miten toimitaan yksin ja yhdessä.
Työyhteisössä on oltava tietämystä ja ymmärrystä eri potilasryhmien hoitamisesta ja kohtaamisesta, miten työyhteisö voi vaikuttaa omalla toiminnallaan ennaltaehkäisevästi väkivaltatilanteiden syntymiseen vaikkapa hoidettaessa muistisairasta tai kehitysvammaista. Näistä on työpaikalla tärkeä keskustella.
Uhka- tai väkivaltatilanne vaikuttaa sen kohteeksi joutuneen lisäksi koko työyhteisöön, työnantajaan ja potilaisiin sekä asiakkaisiin. Sillä on vaikutusta työviihtyvyyteen ja työmotivaatioon.
Mitä jos työpaikalla päätettäisiin, että vuoden aikana käydään läpi ja perataan kunnolla kaikki väkivaltaan ja sen uhkaan liittyvät tapahtumat?
Työpaikoilla päätettäisiin tarvittavat toimenpiteet vastaavien tapahtumien ehkäisemiseksi ja toteutettaisiin ne. Toimenpiteet voivat vaatia myös rahallista satsausta, mutta ne ovat satsaus turvallisempiin työoloihin, jotka maksavat itsensä takaisin moninkertaisesti. Hoitajia ei myöskään saa syyllistää, kun työturvallisuusilmoituksia ja tapahtumia käydään läpi - tätä valitettavasti tapahtuu tällä hetkellä.
Nyrkki ei saa puhua sote-alalla!
Lue lisää sosiaali- ja terveys- sekä kasvatusalan väkivallasta Nyrkkisääntö-kampanjan sivuilta. Voit myös osallistua kampanjaan sosiaalisessa mediassa. Kuuntele myös Spotifyssa äänikirja "Nyrkkisääntö", jossa hoitajat kertovat kokemastaan väkivallasta hoitotyössä. Kirjan on toimittanut palkittu tietokirjailija Jenny Rostain.