Tehyn kysely: Hoitotyön johtajia kuormittavat jatkuvat muutokset ja suuremmat yksiköt

Kyselyn perusteella eettinen kuormitus on noussut erityisen merkittäväksi syyksi harkita alan vaihtoa. Jopa 47 % vastaajista ilmoitti eettisen kuormituksen yhdeksi syyksi alanvaihtohalukkuuteen. Tämä on 5 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2024 ja peräti 10 prosenttiyksikköä enemmän kuin vuoden 2021 kyselyssä.

Eettinen kuormitus tarkoittaa hoitotyössä syntyvää henkistä ja psyykkistä rasitusta, joka johtuu ristiriidoista työn arvojen, eettisten periaatteiden ja käytännön toimintamahdollisuuksien välillä. 

Erityisesti eettistä kuormitusta kokevat lähiesihenkilöt kuten osastonhoitajat tai apulaisosastonhoitajat. Heistä jopa 83 % on harkinnut alan vaihtoa. 

– Eettinen kuormitus liittyy usein tilanteisiin, joissa hoitotyön arjessa joudutaan tekemään jatkuvia kompromisseja resurssien ja henkilöstömäärän välillä. Tällaiset tilanteet haastavat ammattieettisiä periaatteita ja aiheuttavat henkistä kuormaa, jota ei voi purkaa pelkällä työjärjestelyllä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen. 

Myös ylitöiden tekeminen on arkea suurelle osalle johtajista. Selvityksen mukaan 78 % vastaajista oli tehnyt lisä- tai ylitöitä viimeisen kolmen viikon aikana. Huolestuttavaa on, että noin 7 % ilmoitti, ettei ylitöistä makseta korvausta lainkaan. Eniten ilmaistyötä tehdään lastensuojelussa, kuntoutuksessa, ensihoidossa, hallinnossa ja vammaispalveluissa. 

– Tämä viittaa siihen, että työkuorma ei jakaudu oikeudenmukaisesti ja että työpanoksesta ei aina saa ansaittua vastinetta, Rytkönen sanoo.

Vaikka johtajat usein tarttuvat myös kliinisiin työtehtäviin henkilöstövajeen tai resurssipulan vuoksi, kyselyn mukaan kliiniseen työhön osallistuvien johtajien osuus on laskenut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vuonna 2025 enää 47 % osallistuu kliiniseen työhön, kun luku oli vielä 2024 vuonna 50 % ja vuonna 2022 jopa 58 %. 

– Tulos viittaa työn painopisteen muutokseen ja hallinnollisen työn lisääntymiseen. Sinänsä on hyvä, että hoitotyön johtajat pääsevät kyselyn mukaan keskittymään enemmän johtamiseen ja hallintoon, mutta toisaalta työkuorma on lisääntynyt. On tärkeää, että hoitotyön johtajien työhyvinvoinnista huolehditaan. Heillä on yhä keskeisempi rooli suuremmissa, yhdistyneissä yksiköissä, sanoo Tehyn yhteiskuntasuhdejohtaja Kirsi Sillanpää.

Kyselyssä selvitettiin hoitotyön johtajien näkemyksiä alan koulutuksen tuottamasta osaamisesta. Lähes kolmannes vastaajista ilmoitti, ettei koulutus tuota riittävää osaamista työelämän tarpeisiin. Erityisesti puutteita osaamisessa nähdään leikkaussalin ja psykiatrian alueilla. 

Keskeisimpinä syinä opetuksen puutteissa korostuivat työ- ja harjoittelupaikoille jätettävä liian suuri vastuu käytännön asioiden opettamisesta, puutteelliset työelämätaidot ja liian vähäiset kliiniset taidot.  

– Tulokset kertovat koulutuksen ja siihen liittyvän harjoittelun kehittämisen tarpeesta. Jatkossa olisi keskityttävä erityisesti kliinisten taitojen opettamiseen tutkintoon johtavan koulutuksen aikana. Kliinisten taitojen osaaminen tukee paitsi opiskelijoiden valmiuksia toimia vaativissa työympäristöissä, myös ammatillisen ajattelun ja ammatti-identiteetin kehittymistä sekä vahvistaa sitoutumista tulevaan ammattiin, Sillanpää sanoo.