Järjestöt muistuttavat, että tätä lainsäädäntöä ei tarvita potilaiden hengen ja terveyden turvaamiseksi, koska Suomen lainsäädännössä on jo toimivat keinot, jotka mahdollistavat sen, että riippumaton tuomioistuin voi kieltää tai keskeyttää lakon, mikäli se uhkaa kansalaisten henkeä ja terveyttä. Näitä keinoja on käytetty miesvaltaisilla aloilla samantyyppisissä tilanteissa. Lakiesitys puuttuu rajusti hoitajien perusoikeuksiin ja asettaa naisvaltaisen alan työtaisteluissa täysin eri asemaan miesvaltaisten alojen kanssa.
Sunnuntaina käsittelyssä olleeseen esitykseen verrattuna sosiaalihuolto on nyt korvattu pelkällä kotihoidolla, mutta lakiesitys koskee edelleen hyvin laajasti kuten aiemminkin terveydenhuoltoa. Lisäksi esitys pyrkii estämään myös tulevat sote-alan työtaistelut. Kyseessä ei siis ole missään tapauksessa tarkkarajainen täsmälaki varmistamaan potilasturvallisuutta kuten vastuuministeri esitti, vaan tavoitteena on poistaa sote-alan työntekijöiden oikeus työtaisteluihin kokonaan.
Lakiesityksen perusteluissa on monin tavoin vakuuteltu, että esityksen sisältämät eri toimivaltuudet laillisen työtaistelun rajoittamiseksi tulisivat käytettäväksi portaittain, mikä varmistaisi, että kutakin toimivaltuutta voisi käyttää vain, jos lievempi keino ei olisi toiminut. Käytännössä lakiesitys on kuitenkin rakennettu niin, että työantaja voi pyytää aluehallintovirastolta työtaistelun kieltämistä tai siirtoa hyvin suoraviivaisesti.
Hallitus osoittaa lakiesityksellään, että hoitajien työ on yhteiskunnalle niin välttämätöntä ja korvaamatonta, että sitä on pakko tehdä lakko-oikeudesta huolimatta. Järjestöt muistuttavat, että pakkotyö vain pahentaa hoitajapulaa entisestään.
Lisätietoja:
Tehyn oikeuspalveluiden päällikkö Kari Tiainen, p. 040 500 0430
SuPerin edunvalvontajohtaja Anne Sainila-Vaarno, p. 050 310 1492
14.9. klo 11:50. Korjattu lakiesityksen nimi ensimmäisessä kappaleessa.