Jo uudistuksen ensimmäinen vaihe sisältää historiallisen suuren muutoksen yli 200 000 työntekijälle, kun sote-henkilöstö siirtyy kunnista maakuntiin liikkeenluovutuksella. Uudistukseen liitetty tiukka säästötavoite ja menokuri yhdistettynä valinnanvapauteen, jossa asiakas voi vaihtaa palveluntuottajaa säännöllisin väliajoin merkitsee jatkossa sitä, että henkilöstöstä tulee kysynnän mukaan joustava elementti. Epävarmuus työsuhteista lisääntyy, määräaikaisten työsuhteiden ja nollasopimusten käyttö tulee lisääntymään, koska yksityisellä sektorilla yrittäjäriskiä ja kysyntävaihteluita sälytetään usein työntekijän harteille. Myös vuokratyövoiman käyttö ja yt-neuvotteluiden kierre yleistyy.
- Koska sosiaali- ja terveysalan työvoimasta 90% on naisia, heikennykset ja epävarmuus kohdistuvat nimenomaan naisten työmarkkina-asemaan, joka jo aiemmin on ollut huonompi esimerkiksi määräaikaisten käytön ja palkkauksen suhteen. Uhkana on myös koko sosiaali- ja terveysalan vetovoimaisuuden heikentyminen, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Tehy kritisoi viime joulukuussa lausunnossaan valinnanvapautta koskevasta lakiesityksestä, että siinä ei ole riittävästi arvioitu uudistuksen vaikutusta henkilöstöön ja nosti esiin myös tasa-arvon näkökulman, josta ei ole juuri puhuttu. Rytkönen alleviivaakin, että paljon puhuttua kolmen miljardin säästöä ei voi ottaa sote-uudistuksessa naisvaltaisen henkilöstön selkänahasta.
Naisten palkka on edelleen noin 17 % pienempi kuin miesten. Suomalaisten keskiansioissa ero miesten ja naisten välillä on noin 600 euroa kuukaudessa. Palkkatasa-arvo ei etene, elleivät myös poliittiset päättäjät sitoudu ratkaisemaan perusteettomia palkkaeroja, jotka vaikuttavat suomalaiseen yhteiskuntaan voimakkaasti – niin työ- kuin perhe-elämäänkin.
Lisätietoja:
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, gsm 050 3460 847
Tehyn yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimialan johtaja Kirsi Sillanpää, gsm 040 820 7848