Sairaanhoitajilla, terveydenhoitajilla ja kätilöillä on ollut vuoden 2011 alusta asti oikeus julkisessa terveydenhuollossa määrätä rajatusti lääkkeitä potilaille. Koulutukseen valitaan mukaan kokeneita, pitkän työkokemuksen omaavia sairaanhoitajia. Erikoispätevyyden saaminen edellyttää vuoden mittaista, laajaa täydennyskoulutusta. Suomessa on nyt noin 400 koulutuksen käynyttä sairaanhoitajaa.
- Toiminta on erittäin valvottua niin viranomaisten kuin työpaikan organisaatioidenkin taholta. Sairaanhoitajien lääkkeenmäärääminen perustuu aina potilaan tutkimiseen ja hoidon tarpeen arviointiin tai lääkärin tekemään hoitosuunnitelmaan ja varsinaiset diagnoosit tehdään lääkärin toimesta, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Rajattu lääkkeenmäärääminen on säänneltyä toimintaa, jota sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontaviranomainen valvoo. Koulutus on vaativa kokonaisuus, johon kuuluu teoriaopintojen lisäksi potilaan hoidon tarpeen arviointia, hoitotyön ja oireenmukaisen hoidon toteuttamista sekä hoidon vaikutusten seurantaa ja arviointia. Sairaanhoitajat toimivat Käypä hoito-suositusten mukaisesti.
- Osaaminen varmistetaan kirjallisella kokeella ja näytöllä, jonka arviointiin osallistuu ohjaava lääkäri. Esimerkiksi farmakologiaa sairaanhoitajat opiskelevat lääkkeenmääräämiskoulutuksen aikana samoilla luennoilla kuin lääkärit, Rytkönen sanoo.
Lääkäriliitto väittää, että aiheesta ei ole tarpeeksi tutkimustietoa. Aiheesta on kuitenkin lukuisia tutkimuksia ja kansainvälistä näyttöä, jossa hoitajien lääkkeenmääräämisoikeus saa tukea. Lisäksi sosiaali- ja terveysministeriön raportti sairaanhoitajan lääkkeenmääräämisoikeudesta vuodelta 2016 antaa myönteisen arvion lääkkeenmääräämisoikeuden toteutumisesta. Raportissa todetaan mm. että hoitajavastaanotoilla potilaat saavat hyvää neuvontaa lääkehoidossa. Myös kustannustehokkuudesta on olemassa laskelmia, joissa on verrattu hoitajavastaanottoa ja lääkärivastaanottoa.
- Työpaikoilla on saatu positiivisia kokemuksia lääkkeenmääräämisestä ja niin hoitajat kuin lääkärit ovat olleet tyytyväisiä, sillä lääkäreiden resursseja vapautuu oleellisempiin tehtäviin. Riitelyn sijaan pitäisi päästä nyt moniammatilliseen yhteistyöhön, jota jo lainsäädäntökin velvoittaa, Rytkönen muistuttaa.