kuva: Ari Korkala

Tehy selvitti sijaisjärjestelyjä: Kesä on hoitajien venymisen varassa

Sijaispula koettelee kesällä terveydenhuoltoa, vanhuspalveluita ja varhais-kasvatusta. Eniten pulaa on sairaanhoitajista ja lähihoitajista. Tehyn kysely kertoo työnantajien luottavan pitkälti siihen, että sijaispulaa paikkaavat hoitajien venyminen, ylityö ja vuoronvaihdot. Toimintoja suljetaan hieman vähemmän kuin viime kesänä.

Tehyn kesäajan toimintaa ja sijaisjärjestelyjä sote-organisaatioissa ja varhaiskasvatuksessa kartoitettiin kyselyllä noin 850 tehyläiselle pääluottamusmiehelle, varapääluottamusmiehelle ja luottamusmiehelle. Kysely tehtiin 26.4 – 16.5.2021 ja vastausprosentti oli 44.

Vastaajista 82 % kertoo, että organisaatio palkkaa sijaisia kesäksi. Rekrytointia on tehostettu kevään aikana, mutta silti puolet vastaajista sanoo, että sijaisia ei ole saatu riittävästi.

Sijaisten saatavuudessa on ollut ongelmia ja merkittävin syy on pula koulutetuista sijaisista. Suurin tarve on sairaanhoitajista ja lähi- ja perushoitajista. Vastaajista 75 % kertoo sairaan-hoitajapulasta ja 62 % kertoo lähi- ja perushoitajien pulasta.

Työnantajat luottavat kesää kohti siihen, että henkilöstö venyy ja joustaa suunnitelluista työvuoroista, kiertää eri osastoilla paikkaamassa puuttuvia vuoroja ja tekee ylitöitä. Vakituisen henkilöstön tekemän lisä- ja ylityön määrän arvellaan lisääntyvän edelliseen kesiin verrattuna. Näin arvioi 58 % vastaajista. Osa työntekijöistä on täysin väsyneitä jatkuviin työvuoromuutoksiin. Lisäksi työntekijöiden halukkuus joustoihin on vähentynyt.

Vain 12 % työnantajista on ottanut käyttöön erilaisia kannustimia (esim. rekrytointilisä, erillis-korvaukset tai korotettu hälytysraha) työvoiman saatavuuden parantamiseksi.

- Valtaosa työnantajista ei käytä taloudellisia kannustimia saadakseen sijaisia ja osaavaa työvoimaa. Sen sijaan toimintaa kesällä rakennetaan sen varaan, että kerta toisensa jälkeen hoitohenkilöstö venyy. Työnantaja ottaa tässä melkoisia riskejä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.  

Hänen mukaansa potilasturvallisuus on ilman muuta vaarassa, jos päteviä sijaisia ei ole tarpeeksi. Näin on erityisesti sellaisissa toiminnoissa, joissa vaaditaan pitkää perehdytystä kuten tehohoito, päivystys tai synnytykset. Tehy tuleekin Rytkösen mukaan ohjeistamaan jäseniään näiden tilanteiden varalle.

Rekrytointiongelmien syynä pidetään myös alan vetovoiman puutetta (67%) ja organisaation vetovoiman puutetta (54%). Palkkauksesta ei kysytty erikseen, mutta avovastauksissa moni vastaaja nosti heikon palkkatason keskeiseksi alan huonon vetovoiman syyksi.

Sosiaali- ja terveydenhuollon ja varhaiskasvatuksen toiminnan supistuksia tai sulkuja on Tehyn kyselyn mukaan hieman vähemmän kuin viime vuonna. Viime kevään koronatilanne ja siihen liittyvä varautuminen lienee vaikuttanut viime kesän sulkujen suurempaan määrään. Toimintoja on ollut myös suljettuna jo pitkin vuotta, mikä osaltaan vaikuttaa alkavan kesän sulkutarpeeseen.

Toimintaa supistetaan tai suljetaan työvoimapulan vuoksi. Näin kertoo vastaajista 56 %.  Vakiintuneena sulkujen syynä on myös se, että palveluiden tarve tavallisesti vähenee kesäaikana. Tämän ilmoittaa syyksi 54 % vastaajista. Sulkuja perustellaan myös säästösyillä (32 %).

Erikoissairaanhoidossa supistukset kohdistuvat eniten leikkaustoimintaan, kirurgiaan ja psykiatriaan.

Perusterveydenhuollossa supistukset koskettavat eniten vastaanottotoimintaa ja neuvola-toimintaa. Myös varhaiskasvatuksessa toimintaa supistetaan kesällä.

Jatkuvat joustamiset heikentävät työssä jaksamista etenkin, jos tarve joustoon lähtee aina muusta kuin työntekijän omasta halusta. Myös työn ja perhe-elämän yhteensovittaminen käy mahdotto-maksi, jos tehdään paljon ylitöitä, vaihdetaan vuoroja eikä lomia suunnitella ja hyväksytä ajoissa. 

 - Koronavuosi on ollut hoitohenkilöstölle kova. Pitkään jatkunut kuormitus vaikuttaa heikentävästi jaksamiseen, palautumiseen ja terveyteen. Työnantajan lakisääteinen velvollisuus on huolehtia työhyvinvoinnista ja terveydestä työssä. Myös riittävät resurssit ja työntekijöiden kunnollinen perehdytys ovat irrottamaton osa työhyvinvointia, muistuttaa Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä.

Poimintoja avovastauksista:

” Johto ei ole tietoinen mitä sairaalassa tapahtuu.”
” Työnantaja ei todellakaan ole vielä ymmärtänyt tulevaa hoitohenkilökuntapulaa. ”
”Kärsitään ns. pätevien sijaisten pulasta.”
”Sijaistilanne tänä vuonna vielä surkeampi kuin ennen.”
”Äkillisiin poissaoloihin ei ole paikkaajia.”
”Palkkaus on suurin ongelma rekrytoinnissa. Työn vastuuseen ja määrään nähden se ei ole houkutteleva.”
”Tilanne alkaa olla kestämätön. Työnantaja luottaa siihen, että henkilöstö joustaa työvuoroissa.”
”Vanhustyössä tilanne on aivan katastrofaalinen ja sijaisia ei saada, silti työnantaja ei lähde rahalla houkuttelemaan uusia työntekijöitä saati korvaamaan paremmin joustoja.”
”Henkilökuntaa siirrellään yksiköistä toiseen ilman riittävää perehdytystä, mikä muodostaa uhan potilasturvallisuudelle.”
”Varhaiskasvatuksessa lomat vahvistetaan aina viime tipassa minimiajan puitteissa 2 viikkoa ennen.”

Lisätietoja:

Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Tehyn työelämäasiantuntija Kaija Ojanperä, p. 040 596 9171