Tehyläiset lastenhoitajat osoittivat mieltään huhtikuussa 2018. Kuva: Jaakko Martikainen

Tehy: Lastenhoitajat hätää kärsimässä

Varhaiskasvatuksessa työskentelevien lastenhoitajien uupumus on lisääntynyt hälyttävästi.

Tilanne käy ilmi Tehyn varhaiskasvatuksessa työskenteleville lastenhoitajille suunnatusta kyselystä. Kyselyyn vastasi yli 1 400 lastenhoitajaa eri puolilta Suomea.

– Varhaiskasvatukseen on tulossa seuraava vakava vetovoimaongelma, ennustaa Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.

Rytkönen pelkää, että matala palkka ja kuormittava työ karkottavat nuoria lähihoitajia alalta.

– Lastenhoitajat ovat varhaiskasvatuksen huippuammattilaisia. He ovat valinneet hienon ammatin, ja he haluavat tehdä työnsä hyvin. Työpaikan arki on kuitenkin niin raadollisen raskas, että alan vaihto alkaa sielläkin tuntua ainoalta vaihtoehdolta.

Lastenhoitajien uupumus johtuu työolojen heikentymisestä. Varhaiskasvatuslakiin tehtiin 2015 uudistus, joka siirsi painopistettä pedagogiikkaan. Varhaiskasvatussuunnitelmien tekotapa muutti työnjakoa ja lastenhoitajien roolia työpaikoilla.

Liian tiukka mitoitus ja työvuorojen jatkuva muuttaminen lisäävät kuormitusta.  Kuormitus ei katoa vapaalla, koska lastenhoitajien oletetaan olevan tavoitettavissa myös tuolloin ja ilman korvausta.

“Olen työskennellyt 36 vuotta päiväkodissa. Työ on ollut mukavaa ja olen kokenut työni tärkeäksi.  Nyt tuntuu tämän uuden vasun myötä, että arvostus meitä lastenhoitajia kohtaan on todellakin laskenut. Ihan kuin emme enää osaisi mitään. Voisiko päästä jo eläkkeelle!!!“

Laadukas varhaiskasvatus vaatii suunnittelua ja tiimityötä, mikä ei toteudu parhaalla mahdollisella tavalla.

Suunnitteluun varattu aika toteutuu hyvin vaihtelevalla tavalla eri päiväkodeissa ja eri paikkakunnilla. On päiväkoteja, jossa suunnittelun ajankäyttö katsotaan ryhmän tilanteen mukaan.  On myös päiväkoteja, joissa suunnitteluaikaa lähtökohtaisesti käytetään enimmäismäärä, jolloin lastenhoitaja jää pääasialliseen vastuuseen lapsista.

Tehyn mielestä kaikki varhaiskasvatuksen ammattilaiset tarvitsevat ehdottomasti aikaa suunnitella ja kehittää toimintaa ja omaa työtään. Nykyisellään liian tiukka mitoitus estää pitkäjänteisen suunnittelun niin laadukkaasti kuin lapsen etu vaatisi.

Suomalainen päiväkoti on edelleen yksi maailman parhaista. Jotta se sellaisena myös pysyisi, on oltava valmis tarvittaessa korjaamaan suuntaa.

–Varhaiskasvatuksessa vaikuttavat arvot ja tehdyt valinnat tuntuvat työntekijöiden lisäksi perheiden ja lasten arjessa, Rytkönen muistuttaa.

Lisätietoja:

Puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028

Sosiaalipoliittinen asiantuntija Eva Siitonen, p. 040 026 5051

Kommentit

Käyttäjän Satu Marila kuva

Minua on jo pitkään ihmetyttänyt se, ettei lasten haastavuuden (erityisen tuen tarpeet- kielelliset, neurologiset, kehitys,-ja käytöshäiriöt) lisääntyminen varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa tuo muutosta suhdelukujen tarkasteluun? Perheet tarvitsevat myös koko ajan enemmän tukea, ohjausta ja neuvoa arkeen, jolloin varhaiskasvatuksen henkilökunta luonnollisesti ottaa aikaa perustyöstä näihin keskusteluihin, pitää huolta ammatillisesta osaamisestaan koulutuksin (jos niihin vaan pääsee..) ja on mukana erilaisissa palavereissa(joita on jatkuvasti). Milloin siis saataisiin suhdeluvut ajankohtaiselle tasolle, kuka päättää ja valvoo, että hoitotyön mitoitus pysyy kehityksen tasalla? Työntekijöiden uupumus on suuri huolenaihe, eikä sitä paikata pelkästään palkankorotuksilla, vaan riittävällä henkilömitoituksella näiden Suomen tulevaisuuden tekijöiden kasvatuksessa ja hoidossa.