Vanhuspalvelulain mukaan ainoastaan välittömässä asiakastyössä tehdyt työtunnit lasketaan henkilöstömitoitukseen laskettaviin tunteihin.

Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä, asiakasta koskevien tietojen kirjaamista, palvelutarpeen arviointia sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä.

Välillisessä asiakastyössä (=tukipalvelutehtävät) tehtyjä työtunteja ei lasketa henkilöstömitoitukseen laskettaviin tunteihin. Tukipalvelutehtäviin on pääsääntöisesti varattava erillinen resurssi. Jos välillistä työtä sisällytetään säännönmukaisesti asiakastyötä tekevien työntekijöiden työhön, sen osuus on määriteltävä tehtävänkuvassa.

Välillisellä asiakastyöllä tarkoitetaan huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykki- ja kiinteistöhuoltoa, ruoan valmistusta ja lämmitystä, yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollista työtä sekä muita vastaavia hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä.

Vanhuspalvelulaissa on lueteltu työntekijäryhmät, jotka voivat osallistua välittömään asiakastyöhön:

1. sairaan- ja terveydenhoitajat
2. lähi- ja perushoitajat
3. geronomit
4. kodinhoitajat
5. sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat
6. sosionomi AMK-tutkinnon suorittaneet
7. soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet
8. soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneet
9. fysio- ja toimintaterapeutit
10. kuntoutuksen ohjaajat
11. hoiva-avustajat
12. viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät
13. toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt.

Työvuoron henkilöstö ei saa koostua pelkästään kohdissa 9–12 luetelluista työntekijöistä eikä myöskään pelkästään työsopimussuhteessa toimintayksikköön olevista opiskelijoista. Toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt lasketaan henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä.

Välittömään asiakastyöhön voivat osallistua myös työsopimussuhteessa toimintayksikköön olevat opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta, jos heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin.

Lääkehoidon toteuttamiseen saa osallistua vain henkilö, jolla on tehtävän edellyttämä riittävä lääkehoidon koulutus ja osaaminen.

Henkilöstömitoitus täytyy arvioida vanhuspalvelulain mukaan todellisena, toteutuneena henkilöstömitoituksena kyseisessä toimintayksikössä.

Se arvioidaan kolmen viikon seurantajaksolta, joka vastaa työaikalain mukaista työvuorolistan pituutta.

Toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. Poissaolevien työntekijöiden työpanos pitää korvata sijaisilla (esimerkiksi vuosilomat, sairauslomat, täydennyskoulutukseen käytetty aika).

Henkilöstömitoitus arvioidaan toimintayksikkökohtaisesti. Vanhuspalvelulaissa tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikkö määritellään seuraavasti:

• toimintayksiköllä on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja se toimii yhden esimiehen alaisuudessa.

Kolmen viikon seurantajakson aikana työaika on 114 tuntia 45 minuuttia, joka on desimaaleina 114,75. Tätä tuntimäärää käytetään kaikissa työntekijäryhmissä sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintayksiköissä.

Todellisen, toteutuneen henkilöstömitoituksen laskentakaava:

1. lasketaan yhteen välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden välittömässä asiakastyössä tehdyt työtunnit kolmen viikon seurantajakson ajalta.
2. jaetaan saatu työtuntimäärä luvulla 114,75. Näin saadaan tietoon kolmen viikon aikana käytössä olleiden vakanssien/työsuhteiden laskennallinen määrä.
3. saatu vakanssien/työsuhteiden määrä jaetaan asiakkaiden lukumäärällä.

Esimerkin toteutuneen, todellisen henkilöstömitoituksen laskemisesta löydät THL:n sivuilta.