Yt-menettely otettava vakavasti sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksessa

Kuntavaalien tärkeimmiksi aiheiksi nousivat kunta- ja palvelurakenneuudistus ja sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestäminen. Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola korostaa koulutetun hoitohenkilöstön merkitystä muutosten valmistelussa.

- Hoitohenkilöstö on sosiaali- ja terveydenhuollon suurin henkilöstöryhmä, jolla on paljon kokemusta mm. hoitoketjujen toimivuudesta.  Palveluita on mahdotonta uudistaa pelkästään rakenteita muuttamalla, mukaan tarvitaan myös työntekijät. Toivon, että uudet kuntapäättäjät ja kuntien viranhaltijat ymmärtävät tämän, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.
 
Tehyyn on jo kantautunut viestejä tilanteista, joissa hoitohenkilöstöä ei ole huomioitu riittävästi palveluita uudistettaessa.
 
- Joillakin paikkakunnilla tehyläiset kokevat, että heitä ei ole otettu mukaan tarpeeksi ajoissa muutosten valmisteluun. Muutosten toteuttamisen on tapahduttava yhteistoimintalain hengen mukaisesti, jolloin henkilöstöä kuunnellaan aidosti.
 
Yt-menettely ja henkilöstön huomioiminen vaikuttavat työnantajan maineeseen. Maine ja vetovoimaisuus ovat tärkeitä tekijöitä rekrytoitaessa henkilöstöä. Vetovoimaisessa työpaikassa toteutuvat mm. oikeudenmukainen palkkaus, toimivat työaikajärjestelyt, hyvä johtaminen, oikea työnjako ja mahdollisuus onnistua työtehtävissä. Myös asianmukaiset työskentelytilat ja toimiva työterveyshuolto lisäävät vetovoimaisuutta.
 
- Nämä asiat kannattaisi ottaa jo senkin vuoksi vakavasti, että pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta on jo totisinta totta monessa kunnassa. Erityisesti kolmivuorotyöhön on vaikea saada riittävästi työvoimaa.  Yksittäisen työnantajan maine vaikuttaa suoraan siihen miten hyvin koulutettua hoitohenkilöstöä saadaan rekrytoitua ja millaisia ovat hoitajien kokemukset työelämässä.
 
Tehyn kesällä toteutetun järjestötutkimuksen mukaan työelämän huonot kokemukset aiheuttavat hoitajapulaa. Tutkimukseen vastanneista 96 % on ylpeä omasta ammatistaan, toisaalta 41 % ei usko jaksavansa työuran loppuun saakka alalla. Houkutusta siirtyä toisen alan tehtäviin koki 35 % vastanneista. 
 
Tehyn Jyväskylän alueasiamies Marko Pitkänen arvioi Keski-Suomen sairaanhoitopiirin neuvottelukulttuurin toimivaksi.
 
- Sairaanhoitopiirissä pidetään kuukausittain pääluottamusmiesten kokoukset yhdessä henkilöstöpäällikön ja muiden työnantajan edustajien kanssa. Lisäksi normaalina toimintana on välittömät neuvottelut työelämän muutostilanteissa. Ne ovat osoittautuneet toimivaksi keinoksi selvittää asiat ennen ongelmia.  Tämä on mielestäni esimerkki onnistuneesta toimintakulttuurista, josta hyötyy työntekijöiden lisäksi myös työnantaja.
 
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola on kiertänyt syksyllä Suomea teemalla ”Tehy liikkeellä hyvän hoidon ja parhaan osaamisen puolesta”. Kiertueen aikana on tavattu jäsenistöä, työnantajien ja median edustajia. Tänään Laitinen-Pesola vieraili Jyväskylässä.
 
Tiedote Tehyn järjestötutkimuksesta:
 
Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, gsm 040 595 1772 ja
Tehyn Jyväskylän alueasiamies Marko Pitkänen, gsm 0400 711 248