Kestävä Terveydenhuolto –hankkeen teettämässä kyselytutkimuksessa selvitettiin terveydenhuollon ammattilaisten näkemyksiä tekoälystä. Kyselytutkimukseen vastasi 424 Tehyn ja Lääkäriliiton jäsentä, ja sen toteutti Kantar TNS ajalla 28.5.-24.6.2018.
Tekoälysovelluksien käyttö työssä vähäistä
Kyselyyn vastanneista suurin osa tuntee tekoälyn käsitteenä ja tietää esimerkkejä sen hyödyntämisestä terveydenhuollossa. Tekoäly yhdistetään usein diagnostiikkaa tukeviin sekä rutiinitöissä avustaviin työkaluihin ja sovelluksiin.
Kyselyyn vastanneet lääkärit tunnistavat kyllä tekoälyn käsitteenä, mutta vain kaksi kolmasosaa tiesi esimerkkejä sen hyödyntämisestä terveydenhuollosta. Yllättävää on, että vain muutama prosentti tunnistaa käyttäneensä tekoälysovelluksia työssään, toteaa Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen.
Kustannukset ja osaamisen puute esteinä tekoälyn hyödyntämiselle
Tekoälyn odotetaan tuovan helpotusta hoitopäätösten tekoon ja hoitoprosessin nopeutumiseen. Toisaalta vastaajat myös pelkäävät, että tekoäly aiheuttaisi virhediagnooseja. Kustannussäästöt nähdään tekoälyn tuomina mahdollisuuksina, mutta myös esteenä tekoälyn käyttöön otolle. Vastaajien mielestä tietojärjestelmiin ja tietoturvaan sekä osaamiseen liittyvät haasteet voivat hidastaa tekoälyn soveltamista käytännön työssä.
Samat asiat nähdään sekä mahdollisuuksina että uhkina, kuten usein muidenkin uusien ilmiöiden ja innovaatioiden kohdalla. Olettamuksia on paljon, mutta konkretia puuttuu. Tekoälyosaaminen ja sen mahdollistaminen näyttäisikin olevan keskiössä hoitoa toteuttavien - mutta myös siitä päättävien - tahojen osalta, pohtii Kantar TNS:n tutkimusjohtaja Katja von Alfthan.
Tekoäly muuttaa työnkuvia
Vastaajien mukaan tekoäly voi parhaimmillaan ”pelastaa” terveydenhuollon ammattilaiset rutiinitehtäviltä.Tekoäly halutaankin valjastaa palvelemaan ja tehostamaan terveydenhuollon kokonaisuutta siten, että ammattilaisille jää enemmän aikaa potilaiden kohtaamiselle. Vastaajat eivät koe tekoälyn uhkaavan terveydenhuollon ammattilaisten työllistymistä lähitulevaisuudessa, mutta sen nähdään tuovan muutoksia työn sisältöön ja toimenkuviin.
Tekoäly on sosiaali- ja terveysalalle ilman muuta mahdollisuus. Se vapauttaa aikaa esimerkiksi raskaista rutiinitehtävistä potilastyöhön ja inhimilliseen vuorovaikutukseen. Tekoälyn hyödyntämisessä on kuitenkin tärkeä muistaa myös terveydenhuollon työtä ohjaavat ammattieettiset periaatteet. Eettistä keskustelua tekoälystä terveydenhuollossa ei ole vielä mielestäni käyty riittävästi ja sitä toivoisin lisää, toteaa johtaja Kirsi Sillanpää Tehystä.
Lisätietoja:
Lääkäriliitto, Heikki Pärnänen, Johtaja, politiikkatoimiala, 040 546 5316, [email protected]
Tehy, Kirsi Sillanpää, Johtaja, yhteiskuntasuhteet ja kehittäminen toimiala, +358 9 5422 7160, [email protected]
Kantar TNS, Katja von Alfthan, Johtaja, Innovation & Development Consulting, +358 40 556 2234, [email protected]
AbbVie Oy, Kati Nyman, Yhteiskuntasuhdejohtaja, 040 7531 323, [email protected]
Tietoa Kestävä Terveydenhuolto -hankkeesta
Kestävä Terveydenhuolto -hankkeen tavoitteena on haastaa yhteiskuntaa ja terveydenhuollon ympäristöä pohtimaan, miten suomalaista terveydenhuoltojärjestelmää ja -ympäristöä uudistetaan asiakaslähtöisesti ja ennakkoluulottomasti. Hankkeen tarkoitus on myös tarjota uusia näkökulmia siihen, miten ihmisten hyvinvointi sekä työ- ja toimintakyky pystytään turvaamaan nyt ja tulevaisuudessa sairastumisesta huolimatta. Verkosto on perustettu 2015 ja siinä ovat mukana AbbVie, Finanssiala ry, Hyvinvointialan liitto, Lääkäriliitto, Sitra, SOSTE, Tehy ja YTHS.