Tehyn puheenjohtajan Jaana Laitinen-Pesolan mielestä talouskeskustelussa julkinen sektori nähdään lähinnä vain kulueränä ja rahareikänä. Tämä on merkki näkökulman muutoksesta, joka on tapahtunut viimeisten parinkymmenen vuoden aikana.
Päättäjien ja talouselämän asiantuntijoiden pitäisi nähdä julkinen sektori nykyistä enemmän mahdollisuutena, jota uudistamalla saadaan aikaan päivitetty versio hyvinvointiyhteiskunnasta. Myös julkisen sektorin omistajat eli veronmaksajat ilmoittavat gallupeissa maksavansa veroja ja rahoittavansa julkisia palveluita mielellään, kunhan rahat ohjataan esimerkiksi terveydenhuoltopalveluiden turvaamiseen.
- Valittavalla linjalla ja keskustelun sävyllä on iso mielikuvallinen merkitys – näkeekö seuraava sukupolvi Suomen kuihtuvana auringonlaskun maana vai innostavana edelläkävijänä globaaleissa haasteissa? Näkökulmaa on muutettava ja panostettava julkisen sektorin voimalliseen kehittämiseen ja tuotava esiin peruspalveluiden roolia arjen sujuvuuden edistäjänä – siitähän on kyse, kun esimerkiksi päivähoito ja terveydenhuolto toimivat.
Terveydenhuollossa on jo tehty tuloksellista ja tuottavaa työtä – toisin kuin ehkä nykyisestä keskustelusta voisi päätellä. Tuloksellisuus näkyy mm. hoitoaikojen lyhentymisenä. Terveydenhuollon menojen osuus bruttokansantuotteesta on kasvanut Suomessa vuodesta 1990 vain 0,5 %, mikä on selvästi vähiten OECD-maista.
- Ennen hoitomahdollisuuksien kehittyminen oli tavoiteltava asia. Terveydenhuollossa on tuotettu tavoitteiden mukaisesti pidempää elinikää ja parempaa hoitoa, mutta nyt tämä nähdäänkin rasitteena yhteiskunnalle. On myös tärkeää tiedostaa, että Suomi käyttää varsin maltillisesti rahaa terveydenhuoltoon. Viimeisissä OECD:n tilastoissa olemme sijalla 20, Suomen edellä ovat lähes kaikki muut läntiset teollisuusmaat vertailtaessa eri maiden terveydenhuoltomenojen osuutta bruttokansantuotteesta.
Tuloksellisuuden tavoite terveydenhuollossa nousee Laitinen-Pesolan mukaan jatkossa yhä tärkeämmäksi. Työvoimaa ei saada tulevaisuudessa merkittävästi lisää terveydenhuoltoon. Rakenneuudistukset kuten kuntarakenne- ja rahoitusuudistukset vaikuttavat omalta osaltaan . Usein ei kuitenkaan ymmärretä, että vaikuttavia muutoksia ei synny, jos työelämän arjessa ei tapahdu muutoksia.
- Tuloksellisimmat innovaatiot terveydenhuollossa eivät vaadi niinkään teknillisen korkeakoulun laboratoriota kuin maalaisjärkeä ja työntekijöiden kuulemista sekä innostamista. Työntekijöillä on paras tieto siitä, miten eri työvaiheet kuten esimerkiksi turha juokseminen tai papereiden etsiminen voidaan minimoida. Tämä on sitä käyttämätöntä potentiaalia, jolla voidaan edistää tuloksellista toimintaa.
Jaana Laitinen-Pesola puhui tänään Savonlinnassa hyvinvointiyhteiskunnan palveluiden turvaamisesta Taloutemme Tulevaisuus –foorumissa, joka on osa meneillään olevaa Saimaa Summit –tapahtumaa.
Lisätietoja: tiedottaja Jaana Reijonaho, gsm 040 356 8409