Tehy on jo 20 vuoden ajan – vuodesta 1991 – koonnut säännöllisesti tietoja julkisen terveydenhuollon toiminnasta ja henkilöstöjärjestelyistä. Vuosittain kootun selvityksen erityisenä kiinnostuksen kohteena ovat olleet terveydenhuollon ja vanhuspalveluiden kesäaikaiset järjestelyt ja toimintojen organisointi, työllisyystilanne ja henkilöstöpolitiikka.
Tehy julkisti tänään 20. kesäaikaselvityksensä Helsingissä seminaarissa, jossa puhuivat Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi sekä kehittämispäällikkö Kirsi Markkanen.
Seminaarissa luotiin katsaus 1990-luvun alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollossa ja toimintaympäristössä tapahtuneisiin muutoksiin sekä esiteltiin kesäaikaa 2010 koskevan tuoreen selvityksen tulokset.
-Ensimmäisen selvityksen keskeinen tulos vuonna 1991 oli, että kunnat supistivat toimintojaan säästösyistä tiukassa taloudellisessa tilanteessa. Säästösyyt ovat nousseet jälleen viime vuodestä alkaen uudelleen esiin. Kesäajan toiminnan supistaminen on terveydenhuollossa normaali käytäntö niiltä osin, kun palveluiden kysyntäkin kesällä vähenee. Vakiintuneen käytännön lisäksi sulkujen ja supistusten syinä ovat Tehyn selvitysten mukaan olleet mm. lääkäripula ja 2000-luvulla alkanut kasvava pula hoitohenkilöstöstä, totesi Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola seminaariavauksessaan.
-Parin viime vuosikymmenen aikana palvelujärjestelmä ja lainsäädäntö on muuttunut paljon. 1980 – 90-luvun vaihteen tiukasta keskustason normiohjauksesta on tultu vaiheeseen, jota voisi kuvailla ”villit ja vapaat kunnat”.
-Uutta terveydenhuoltolakia valmistellaan parhaillaan, mutta alkuperäisiin tavoitteisiin nähden se ei tulle ratkaisemaan terveydenhuollon kysymyksiä toivotussa mittakaavassa. Näin isot uudistukset vaatisivat poliittiselta päättäjältä vastuullista sitoutumista yli vaalikausien joskus hankaliltakin tuntuviin muutoksiin, totesi Laitinen-Pesola.
Koulutus ja osaaminen ratkaisevat
-Lähihistorian ehkä merkittävin lainsäädännöllinen uudistus on ollut ammattihenkilölaki vuonna 1994. Sen lähtökohtana oli potilasturvallisuus ja hoidon laatu sekä säännelty ja valvottu koulutus. Koulutusvaatimukset ja korkea osaaminen on sittemmin tehnyt mahdolliseksi monet maamme terveydenhuollon uudistukset ja kehittämisen.
-Jatkossa koulutuksen ja osaamisen merkitys tulee vain korostumaan, kun työvoimaa ei ole mahdollista saada merkittävästi lisää ja tuloksellisuuden ja ns. fiksummin tekemisen tavoite nousee yhä tärkeämmäksi, arvelee Laitinen-Pesola.
20 vuodessa hoitotulokset ovat parantuneet, elinikä noussut ja hoitoajat lyhentyneet. Työ on ollut tuloksellista ja hyötyjä tuottavaa.
-On myös tapahtunut kiinnostava näkökulman muutos. Aiemmin puhuttiin hoitomahdollisuuksien kehittymisestä, hoidon parantumisesta. Nyt puhutaan hoidon tarpeen kasvusta, mikä nähdään rasitteena yhteiskunnalle. On kovin epäloogista, että terveydenhuolto on tuottanut pidempää elinikää ja vaikuttavampaa hoitoa ja se onkin nyt jotenkin huono tulos, pohtii Laitinen-Pesola.
Sopimusjärjestelmä muutospaineissa
-Kesäajan selvitysten historia kertoo, että pula hoitohenkilöstöstä ja rekrytointivaikeudet ovat kasvaneet 2000-luvulla. Haluan lyhyesti puuttua ajankohtaiseen tilanteeseen juuri työpaikkojen vetovoiman kannalta.
-Keskeisiä vetovoimaa heikentäviä tekijöitä ei saada kuntoon ilman nykyaikaa vastaavia välineitä myös työmarkkinapöydässä. Kunta-alan sopimusjärjestelmää on pakko uudistaa vastaamaan tämän päivän työelämää ja terveys- ja sosiaalialan erityisongelmia - esimerkkinä vaikkapa kolmivuorotyön houkuttelevuuden lisääminen nuorten silmissä.
-Toimintaympäristö ja palvelujärjestelmä ovat käyneet läpi suuria muutoksia. Tätä taustaa vasten muutospaine työmarkkina- ja sopimusjärjestelmää kohtaan tuntuu erityisen perustellulta, sanoo Jaana Laitinen-Pesola.
”Hankehelvetti ja konsulttitaivas?”
Kuntien vaihteleva kyky vastata lakisääteistä palveluista on johtanut siihen, että sosiaali- ja terveydenhuollon palveluita ei pystytä enää kaikkialla järjestämään tasavertaisesti ja tasalaatuisina. Ongelmat on havaittu ja niitä on pyritty ratkomaan.
-Sinänsä hyvistä kehittämistavoitteista on kuitenkin syntynyt sosiaali- ja terveydenhuoltoon aikamoinen ”hankehelvetti ja hallintohimmelien sotku” ja ”konsulttien taivas”, sanoi Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi.
-Hyvääkin on saatu aikaan: esimerkiksi hoitotakuu on velvoittanut järjestämään hoidon kansalaisille aiempaa tavoitteellisemmin ja organisoimaan toimintaa paremmin. On myös kerätty valtavasti tietoa ja luotu hyviä käytäntöjä, joita ei kuitenkaan ole saatu riittävästi käyttöön arjessa.
-Organisaatioiden tasolla kyse on useimmiten hyvästä johtamisesta tai pikemmin sen puuttumisesta. Hyvällä johtamisella muutokset viedään läpi onnistuneesti ja kehittäminen ja innovaatiot tulevat kiinteäksi osaksi varsinaista työtä. Hyvä johtaminen varmistaa myös, että työpaikat ovat vetovoimaisia ja houkuttelevat uusia osaajia työhön ja jäämään alalle.
-Työpaikoilla koetaan jatkuvia rekrytointiongelmia ja pulaa työvoimasta. Hoitohenkilöstöä työskentelee noin 30 000 sosiaali- ja terveydenhuollon ulkopuolella. Vetovoima on vienyt väärään suuntaan.
-Meillä on tärkeä tiedostaa, että pula terveydenhuoltohenkilöstöstä on globaali. Maailmasta puuttuu WHO:n tietojen mukaan neljä miljoonaa terveydenhuollon ammattilaista, sanoo Honkalampi.
-Nyt on muotia tuoda hoitohenkilöstöä ulkomailta. Työperäistä maahanmuuttoa emme vastusta, mutta rekrytoinnin on oltava eettisesti kestävää. Emme voi siirtää työvoimapulaa paljon heikommassa asemassa olevien maiden kannettavaksi.
-Kehittyvistä maista ulkomaille lähtevät terveydenhuollon ammattilaiset jättävät aukon kotimaansa terveydenhuoltoon ja yhteiskuntaan. Näin on käynyt esimerkiksi Filippiineillä.
-Tulevaisuuden haasteet on ratkaistava ihan itse. Tarvitaan vastuullisia poliittisia päätöksiä, vetovoimaisia työpaikkoja sekä koulutettua henkilöstöä hoitamaan ja kehittämään järjestelmää paremmaksi. Tarvitaan kansalaisten omaa vastuuta ja osallisuutta terveydestään. Tehy haluaa olla mukana vastaamassa näihin haasteisiin, toteaa Honkalampi.
Lisätietoja:
Viestintäjohtaja Katri Lindqvist, p. (09) 5422 7180
Tiedottaja Jaana Reijonaho, p. (09) 5422 7185