Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy on esittänyt jo terveydenhuoltolain uudistamisen yhteydessä, että sosiaali- ja terveysministeriölle annetaan asetuksenanto-oikeus henkilöstörakenteesta ja riittävästä henkilömäärästä. Tehy kannattaa samaa myös vanhuspalvelulain yhteydessä.
Vanhustenhuollossa osaavan, koulutetun hoitohenkilöstön merkitys on oleellisen tärkeä asia. Yhtä tärkeänä seikkana Tehy pitää vanhustenhoidon palveluiden suunnittelua ja hoidon tarpeen tarkkaa arviointia niin valtakunnallisesti kuin toimipaikkakohtaisestikin. Lisäksi jokainen vanhus tarvitsee yksilöllisen hoitosuunnitelman.
- On harhaluulo, että pelkästään riittävällä mitoituksella ratkaistaisiin kaikki vanhustenhuollon ongelmat. Vanhustenhuollossakin on osattava antaa oikeita palveluita yksilöllisesti sovellettuina erikoisala- ja tapauskohtaisesti. Jos näin ei toimita ajaudutaan yhteiskunnan resurssien tuhlaamiseen ja tilanteeseen, jossa lisääntyneet resurssit eivät paranna vanhusten elämän laatua, sanoo Tehyn vanhustenhoitoon erikoistunut asiamies, terveydenhuollon maisteri Tuulariitta Ruontimo.
Tilanne esimerkiksi palvelutaloissa voi olla hyvin kirjava. Tarpeellisia palveluita ei ole tarjolla tai koulutettu hoitohenkilöstö tekee tehtäviä, jotka eivät edusta sen ydinosaamista ja samalla kokonaisuudesta puuttuu muuta ammattiosaamista.
- On muistettava, että sairaanhoitaja ei ole koulutettu esimerkiksi ruoka- tai siivoushuollon järjestämiseen. Kuitenkin on yleistä, että hoitajat tekevät aina osastonhoitajaa myöten myös näitä tehtäviä. Olisi huolehdittava siitä, että vanhustenhoidossa on omat ammattilaiset kaikille tarvittaville osa-alueille, Ruontimo sanoo.
Eräänlaisena vanhustenhoidon hyvänä mallimaana Ruontimo pitää Tanskaa:
- Siellä vanhuksia ei eristetä muusta yhteiskunnasta niin kuin meillä. Usein kotona asumisesta voi tulla eräänlainen vankila, sillä yksin kotona asuvat kaipaavat sosiaalisia kontakteja. Tanskassa vanhukset huomioidaan jo yhdyskuntasuunnittelusta alkaen. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sopivia tiloja erilaisiin kokoontumisiin. Yhdyskuntasuunnittelu on esimerkki kokonaisvaltaisesta ajattelusta, minkä avulla vaikutetaan siihen kuinka aktiivisina ja toimintakykyisinä ihmiset säilyvät elämänsä ajan.
Ruontimo pitää huolestuttavana vanhustenhuollossa käsitettä ”hoiva”:
- Viime vuosina on yleistynyt tapa puhua ”vanhusten hoivapalveluista”. Hoiva on riittämättömästi määritelty käsite ja sillä tarkoitetaan usein sekä koulutetun hoitohenkilöstön tarjoamaa hoitoa että mitä erilaisimpia vanhusten ympärille syntyneitä markkinavetoisiakin palveluita.
Hoiva tarkoittaa henkilön avustamista hänen kotonaan ja kodin ulkopuolella päivittäisissä perustoiminnoissa, joista henkilö ei suoriudu ilman toisen apua. Hoiva ei tarkoita esimerkiksi ympärivuorokautisen hoidon järjestämistä. Pahimmillaan hoivan käsite pitkäaikaishoidon yhteydessä voi johtaa suoranaiseen syrjintään asianmukaisen hoidon saamisessa.
Tehyn mielestä hoivan sijasta pitäisi puhua huolenpidosta.
- Jos huolenpito olisi lähtökohtana niin tällöin iäkkään henkilön kohdalla käytettäisiin yhtä nimitystä, jonka pohjalta yksilölliset palvelusuunnitelmat tehtäisiin ja jolle palveluiden saannin oikeus perustuisi. Vanhuksethan eivät myöskään ole kasvotonta massaa, vaan hyvin erilaisia yksilöitä ja siksi palvelutkin on räätälöitävä yksilöllisen tarpeen mukaan.
Ruontimo puhui tänään alkaneen Vanhustyön vastuunkantajat –kongressin yhteydessä pidetyssä kongressi-infossa. Vanhustyön vastuunkantajat –kongressiin osallistuu lähes 600 sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaista. Kaksipäiväisen kongressin ohjelma internetissä:
http://www.vanhustyonvastuunkantajat.fi/
Lisätietoja: Tuulariitta Ruontimo, gsm 0400 512 170