Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mielestä tänään julkistettu esitys vanhuspalvelulaista on parannus vanhustenhoidon erilaisiin palvelutarpeisiin ja ikääntyneiden oikeuksiin saada parempaa hoitoa. Lakiesityksen lähtökohtana on palveluiden lisäksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukeminen.
- Lakiesityksessä korostetaan vanhustenhoidossa vaadittavaa asiantuntemusta ja moniammatillista yhteistyötä. Vanhustenhoito on vaativaa, joten siinä tarvitaan laaja-alaista asiantuntemusta ja yhteistyötä mm. hoitotyössä, lääkehoidossa, ravitsemuksessa ja kuntoutuksessa sekä sosiaalityössä, sanoo Tehyn vanhustenhoitoon perehtynyt asiamies Tuulariitta Ruontimo.
Tehy pitää hyvänä, että ikääntyneen väestön osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet lisääntyvät, sillä lakiesityksessä vaaditaan että kunnan on asetettava vanhusneuvosto, joka on otettava mukaan ikääntyneen väestön hyvinvointiin vaikuttavien kunnan eri toimialojen suunnitteluun, toteutukseen ja arviointiin.
- Lakiesityksessä edellytetään että palvelujen riittävyyden arvioimiseksi on kerättävä tietoa palveluihin käytetyistä voimavaroista sekä henkilöstön määrästä ja osaamisesta, joka on arvioitava vuosittain. Vanhusneuvostojen avulla saadaan ikääntyneiden henkilöiden näkemykset esiin ja myös palautetta palveluiden käytöstä, Ruontimo sanoo.
Tehy pitää työryhmän esitystä henkilöstön osalta tyydyttävänä. Lakiesityksessä todetaan, että henkilöstön määrästä, osaamisesta ja rakenteesta säädetään tarvittaessa tarkemmin vanhuspalvelulain yhteydessä annettavalla asetuksella. Asetuksenantovaltuus oli STTK:lle ja sen jäsenliitoille tavoite, mikä on tuotu esiin mm. huhtikuun alussa julkaistussa yhteisessä kannanotossa.
Lakiluonnokseen kirjattu henkilöstön määrä ja osaaminen tulee suhteuttaa palvelun tarpeeseen eli tilanteeseen, jossa vanhus saa omaa tarvettaan vastaavat palvelut. Hyvässä palvelussa on oleellista arvioida säännöllisesti vanhusten terveydentilaa ja toimintakykyä eli palveluiden tarvetta ja pystyttävä reagoimaan muutoksiin nopeasti. Oleellista on myös hoitohenkilöstön osaaminen ja sijoittuminen oikeisiin tehtäviin sekä toiminnan hyvä johtaminen.
- Jäykkä lakiin kirjattu henkilöstömitoitus johtaisi siihen, että henkilöstöä ei palkata tehtävien edellyttämällä tavalla. Henkilöstömäärään vaikuttavat myös monet tekijät kuten toimitilat, alueellinen väestörakenne ja se tuotetaanko vanhustenhoitoon palveluita haja-asutusalueilla vai kaupunkiseudulla.
Vanhuspalvelulakiluonnokseen sisältyvä asetuksenantovaltuutus toimii valvonnan tukena ja pelotteena niille kunnille, jotka eivät toteuta lain tarkoituksen ja hengen mukaisesti vanhuspalveluitaan.
STTK:n, Jytyn, SuPerin ja Tehyn kannanotto riittävästä ja osaavasta henkilöstöstä vanhuspalveluihin:
http://www.sttk.fi/fi-FI/luetiedote/tiedotteet-2012/riittava-ja-osaava-henkilosto-vanhuspalveluihin
Lisätietoja: Tuulariitta Ruontimo, gsm 0400 512 170