Tehy: Työnantajien panostettava monikulttuurisuuskoulutukseen ja maahanmuuttajien kielitaitoon

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy selvitti maahanmuuttajataustaisen sosiaali- ja terveydenhuollon hoitohenkilöstön työskentelyä, asemaa ja kohtelua työelämässä. Erityisesti kielitaidon puute haittaa koulutettujen ammattilaisten sijoittumista hoitoalalle. Työnantajien pitäisi panostaa huomattavasti enemmän kielikoulutuksen lisäksi myös maahanmuuttajien perehdyttämiseen ja koko työyhteisön monikulttuurisuuskoulutukseen.
 
Selvitykseen vastasi 205 maahanmuuttajataustaista hoitajaa ja 51 hoitotyönjohtajaa tai esimiesasemassa olevaa henkilöä.
 
- Selvityksen perusteella näyttäisi siltä, että puutteellinen kielitaito hankaloittaa maahanmuuttajien rekrytoimista alalle. Ongelmallista on myös se, että puolet vastanneista työyhteisöistä ei järjestänyt lainkaan kielikoulutusta. Puolet vastanneista maahanmuuttajataustaisista hoitajista oli opiskellut kieltä itsenäisesti ja ainoastaan 20 % oli osallistunut työnantajan järjestämään koulutukseen, sanoo selvityksen laatinut Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi.
 
Hoitotyössä riittävä kielitaito on välttämätöntä potilasturvallisuuden vuoksi. Kielikoulutuksen lisäksi työnantajat eivät juurikaan järjestä perehdytystä maahanmuuttajille.  Ainoastaan 26 % vastanneista organisaatioista ilmoitti, että käytössä on maahanmuuttajataustaisille hoitajille suunnattua perehdytystä. Myöskään monikulttuurisuuskoulutusta ei järjestetä, vaikka kulttuurierojen vuoksi tällainen koulutus olisi tarpeellista sekä maahanmuuttajille että koko työyhteisölle.
 
- Usein ajatellaan, että maahanmuuttajat työllistyisivät  sosiaali- ja terveydenhuollossa juuri vanhusten hoitoon, mutta samalla ei oteta huomioon sitä että vanhusten hoito  vaatii niin maahanmuuttajataustaisilta kuin kantaväestöön kuuluvilta hoitajilta poikkeuksellisen hyviä kommunikaatiotaitoja.
 
Puutteellinen kielitaito vaarantaa potilasturvallisuuden, mutta se saattaa johtaa myös työyhteisössä syrjimiseen. Maahanmuuttajille suunnatussa hoitoalan koulutuksessa olisi kiinnitettävä erityisesti huomioita kielen opetukseen ja hoitoalan sanastoon.
 
-  Joissakin tapauksissa työtehtäviä ei anneta niille, joilla on riittämätön kielitaito. Tämä johtaa maahanmuuttajien turhautumiseen. Valtaosaa maahanmuuttajista kohdellaan asiallisesti työyhteisöissä, mutta 26 % vastanneista ilmoitti kokeneensa syrjintää joko työtovereiden, potilaiden tai heidän omaistensa taholta. Jos työnantajat panostaisivat koulutuksen lisäksi enemmän kielenopetukseen, niin nämä toimenpiteet vaikuttaisivat varmasti osaltaan siihen kuinka paljon syrjintäkokemuksia esiintyy.
 
Laissa ei ole määritelty mikä on riittävä kielitaito, mutta työnantajalla on lain mukaan vastuu työntekijöiden riittävästä suullisesta ja kirjallisesta kielitaidosta.  Tehyn näkemyksen mukaan Suomeen pitäisi saada yhtenäinen linja ja yhtenäiset kriteerit kielenopetuksen suhteen.
 
Monikulttuurisuuteen ei panosteta
 
Kyselyyn vastanneet hoitotyön johtajat ja esimiehet uskovat, että maahanmuuttajien määrä työyhteisöissä tulee lisääntymään tulevaisuudessa.
 
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola pitää huolestuttavana, että tilanne ei ole viimeisen seitsemän vuoden aikana kehittynyt parempaan suuntaan. Ensimmäinen Tehyn maahanmuuttajia koskeva selvitys julkaistiin vuonna 2005 ja ongelmat ovat nytkin pitkälti samoja kuin aiemmin.
 
- Työnantajien on yksinkertaisesti välttämätöntä panostaa työyhteisöjen ja työntekijöiden monikulttuurisuustaitoihin.
 
Laitinen-Pesola muistuttaa, että maahanmuuttajista puhutaan yleensä yhtenäisenä massana, vaikka todellisuudessa kyse on erittäin heterogeeninen joukko alan ammattilaisia eri maista. Tehyn selvityksen vastaajat olivat kotoisin 36 eri maasta.
 
- Meillä on vielä tekemistä eri maissa suoritettujen tutkintojen tunnistamisessa. Tutkintoja arvioidaan monissa eri oppilaitoksissa ympäri Suomea ja tässä voi esiintyä eriarvoisuutta siinä miten tutkinnot tunnustetaan. Osaamisen arviointi ja tutkintojen tunnustaminen on erittäin vaativaa ja siksi tutkintojen tunnustaminen olisi annettava yhden oppilaitoksen tehtäväksi. 
 
Tehyssä nähdään, että ulkomailta rekrytointi ei ratkaise pulaa koulutetusta hoitohenkilökunnasta, mutta se on yksi tekijä, jonka avulla koulutettua hoitohenkilöstöä voidaan saada sosiaali- ja terveydenhuoltoon.
 
- Suvaitsevainen työyhteisö ja yhteiskunta on myös sosiaali- ja terveysalalla kilpailuetu. Tämän vuoksi on tärkeää, että työnantajat pitävät kiinni myös maahanmuuttajien kohdalla samoista pelisäännöistä kuin muunkin hoitohenkilökunnan kohdalla. Meille ei saa syntyä ns. kaksia työmarkkinoita, joilla maahanmuuttajien työehtoja poljetaan.
 
Lisätietoja:
 
Tehyn kansainvälisten asioiden päällikkö Sari Koivuniemi, gsm 040 588 9157 ja
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola, gsm 040 595 1772

Suosittelemme sinulle

Työelämäopas
Julkaisupäivämäärä
22.6.2021
Työelämäopas
Julkaisupäivämäärä
27.9.2021
Tehy-lehti
Julkaisupäivämäärä
26.4.2022
Ajankohtaista
Julkaisupäivämäärä
15.3.2022