Tehy: Sosiaali- ja terveysalan koulutuspaikkojen lisääminen ei ratkaise työvoimapulaa

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy vaatii sosiaali- ja terveysalan koulutukseen valtakunnallisesti laaditut tavoitteet ja mittarit, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeita. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota työpaikkojen vetovoimaisuuteen ja tekijöihin, joiden avulla koulutettu hoitohenkilöstö saadaan pysymään alalla.

Julkisuudessa on tuotu esiin yhä lisääntyvä työvoiman tarve sosiaali- ja terveysalalla. Viimeksi Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT) arvioi, että sosiaali- ja terveysaloille tarvitaan vuoteen 2025 mennessä lisää jopa 120 000 työntekijää. Ratkaisuksi esitetään yleensä koulutuspaikkojen lisäämistä.

Tehyssä on tutkimuspäällikkö Marja-Kaarina Koskisen aloitteesta selvitetty sosiaali- ja terveysalan koulutus- ja työvoimatilannetta.

- Sosiaali- ja terveysalan työvoimatarvetta ei pystytä ratkaisemaan, jos ei analysoida riittävän hyvin sitä miksi alalta siirrytään niin helposti muihin tehtäviin. Tällä hetkellä esimerkiksi sairaanhoitajista ja lähihoitajista on tilastotietojen mukaan töissä muilla aloilla 30 000 henkilöä. Nykyiset 17 000 aloituspaikkaa vuosittain riittäisivät hyvin vastaamaan alan työvoimatarpeeseen, jos kiinnitettäisiin enemmän huomiota työpaikkojen vetovoimaisuuteen, sanoo Tehyn tiedotustilaisuudessa asiaa esitellyt koulutuspoliittinen asiamies Soila Nordström.

Keinoiksi alalla pysymiseen Nordström esittää palkkauksen parantamisen lisäksi mm. täydennyskoulutuksen lisäämistä, mahdollisuutta kehittyä asiantuntijana, parempaa sosiaali- ja terveydenhuollon johtamista, työtehtävien sopivaa määrää, joustavia työaikoja ja työn ja perhe-elämän yhteensovittamisen helpottamista.

- Jos esimerkiksi sairaanhoitaja on ollut useita vuosia poissa työelämästä kotona hoitamassa lapsia, voi olla aikamoinen kynnys palata työelämään. Joissakin paikoissa järjestetäänkin jo rekrytointikoulutuksia, joiden avulla päivitetään osaamista. Samoin ikääntyvien ja jo eläkkeellä olevien työntekijöiden tulisi voida osallistua työelämään jaksamisensa mukaan.

Enemmän valtakunnallista yhteistyötä työvoimatilanteen ennakointiin

Opetushallituksessa toteutettava työvoiman ennakointitilastojen avulla tehtävä sosiaali- ja terveydenhuoltoalan seuranta on sinänsä hyvä järjestelmä, mutta se ei pureudu tarpeeksi tarkasti työvoimatilanteeseen. Muutakin ennakointia toteutetaan mm. maakuntaliittojen toimesta, mutta eri viranomaistahojen olisi tehtävä nykyistä enemmän yhteistyötä valtakunnallisen tilanteen kartoittamiseksi. On ongelmallista, että itsenäisesti toimivien ammattikorkeakoulujen ei tarvitse huomioida toiminnassaan näitä maakuntaliittojen selvityksiä.

Pahinta Nordströmin mielestä on tilanne, jossa koulutusta suunnitellaan ”siltarumpupolitiikka-pohjalta”, jolloin aloituspaikkojen suunnittelua ohjaavat työvoiman todellisen tarpeen sijaan alue- ja paikallispolitiikan värittämät tavoitteet. Alan työvoimatarvetta pitää ennakoida valtakunnallisesti asetettujen tavoitteiden mukaisesti.

- Jos esimerkiksi vältetään kouluttamasta bioanalyytikkoja (laboratoriohoitajia), koska se on koulutuksessa vaadittavan laitteiston vuoksi liian kallista ja sen sijaan koulutetaan esimerkiksi fysioterapeutteja, ollaan hakoteillä. Maassamme on pulaa bioanalyytikoista, mutta fysioterapeuteista on ylitarjontaa.

Koulutukseen lisää työelämälähtöisyyttä

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön koulutuksen lähtökohtana ovat ammatit, jotka ovat tarkasti säädeltyjä viranomaisten taholta. Lainsäädäntö edellyttää erityisiä vaatimuksia henkilöstön ammattitaidolle, siksi koulutuksen on oltava näiden vaatimusten mukaisia kaikissa alan oppilaitoksissa. Myös opiskelijavalintoihin pitää saada oppilaitoskohtaisten kriteerien tilalle yhtenäiset, valtakunnalliset kriteerit.

- Yhtenäiset valtakunnalliset mittarit niin koulutukseen kuin opiskelijavalintaan toimisivat peruslähtökohtana ammattihenkilöiden laillistamiselle ja rekisteröinnille. Samalla myös edistettäisiin potilasturvallisuuden toteutumista. Koulutuksen olisi oltava myös nykyistä selvästi enemmän työelämälähtöistä, jolloin osaamista kehitetään työelämän tarpeisiin.

Monessa maassa on myös työpaikoilla käytössä erityinen ensimmäisen työvuoden ohjelma juuri valmistuneille, mitä kautta työntekijöitä on saatu hyvin sitoutettua työpaikkoihin ja työtehtäviin. Tällainen käytäntö edistää työelämässä tarvittavaa osaamista.

Tehyn koulutuspoliittisissa teeseissä esitetäänkin koulutuksen ja tutkintojen järjestämistä ja kehittämistä työelämälähtöisesti. Lisäksi Tehyn mielestä lähivuosina olisi arvioitava sosiaali- ja terveysalan koulutuksen rakenteita ja rahoitusta kriittisesti.

- II asteen koulutuksessa olisi kiinnitettävä huomiota koulutusohjelmiin ja niiden kehittämiseen siten, että työelämän edellyttämä osaaminen turvataan. Samoin yliopisto- ja ammattikorkeakoulun roolit ja työnjako pitäisi selvittää.

Eläkepoistuma vie monesta sosiaali- ja terveysalan ammatista yli 40 % työvoimasta

Eläkepoistuma vie monesta sosiaali- ja terveysalan ammatista yli 40 % vuosina 2010 – 2023. Esimerkiksi hammashoitajista jää eläkkeelle vuoteen 2023 mennessä 53 % ja bioanalyytikoista 50 %. Monessa muussakin ammattiryhmässä eläkepoistuma on yli 40 % .

- Lähes puolet kuntasektorilla työskentelevistä tehyläisistä saavuttaa eläkeiän vuoteen 2023 mennessä. Määrällisesti tämä tarkoittaa lähes 55 000 hoitajaa. Voidaankin kysyä, että miten heidät korvataan jos ei nykyistä tarkemmin suunnitella koulutusta ja kiinnitetä huomiota alalla pysymiseen. On huomattava, että tässä ovat mukana vain kunnallisen sektorin hoitajat, päälle tulee vielä poistuma yksityiseltä sektorilta, josta ei ole saatavissa kovin tarkkoja tilastotietoja, toteaa Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi.

 

Ammattiryhmiä, joissa yli 40 % saavuttaa eläkeiän vuoteen 2023 mennessä:

Bioanalyytikot/laboratoriohoitajat, N = 4 025, joista 50 % 
Hammashoitajat, N = 3 119, joista 53 %
Mielenterveyshoitajat, N = 2 949, joista 47 %
Osastonhoitajat, N = 5 110, joista 60 % 
Perushoitajat ja lähihoitajat, N = 45 707, joista 42 % 
Suuhygienistit/hammashuoltajat, N = 901, joista 42 % 
Terveydenhoitajat, N = 6 453, joista 43 % 
Ylihoitajat, N = 431, joista 67 %

Sairaanhoitajista (N = 41 352) jää eläkkeelle vuoteen 2023 mennessä 31 % työvoimasta.

Tehyn selvitys ”Löytääkö opiskelija paikkansa – kohtaako työ tekijänsä” ja ”Tehyn koulutuspoliittiset teesit 2009 – 2013” internetissä osoitteessa:
www.tehy.fi/selvitykset

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyyn kuuluu 140 000 koulutettua alan ammattilaista, mm. bioanalyytikoita, ensihoitajia, fysioterapeutteja, hammashoitajia, kätilöitä, laboratoriohoitajia, lastenhoitajia, lähi- ja perushoitajia, lääkintävahtimestari-sairaankuljettajia, mielenterveyshoitajia, osastonhoitajia, röntgenhoitajia, sairaanhoitajia, suuhygienistejä, terveydenhoitajia, toiminta-terapeutteja ja ylihoitajia. Tehy on Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n jäsen. www.tehy.fi

Lisätietoja: Marja-Kaarina Koskinen, puh. (09) 5422 7165 ja Soila Nordström, puh. (09) 5422 7169

Suosittelemme sinulle

Työelämäopas
23.4.2021