Tehy: Sosiaali- ja terveysalalla ei tarvita hoiva-avustajia

Sosiaali- ja terveysalaa uhkaa tulevaisuudessa pula koulutetusta hoitohenkilökunnasta. Tilanteen helpottamiseksi on esitetty hoiva-avustajan kurssia, jonka avulla alalle saataisiin lyhytkestoisella koulutuksella lisää työvoimaa. Tehyn hallitus linjasi tänään pitämässään kokouksessa, että hoiva-avustajakurssi ei ole koulutusmuoto, joka pätevöittäisi sosiaali- ja terveysalan töihin ja joka toimisi väylänä alan tehtäviin.

Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy painottaa, että laadukkaan hoidon ja potilasturvallisuuden takaa ainoastaan osaava ja koulutettu henkilöstö.  Koulutuksen lähtökohtana ovat ammatit, jotka ovat tarkasti säädeltyjä viranomaisten taholta. Lainsäädäntö edellyttääkin erityisiä vaatimuksia henkilöstön ammattitaidolle. Esimerkiksi vanhustenhoito on vaativaa, sillä sen asiakkaat ovat useimmiten monisairaita ja tavalla tai toisella omatoimisuuttaan menettäneitä.

- Viime viikolla sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto Valvira julkaisi raportin vanhusten ympärivuorokautisesta sosiaalihuollosta. Ainoastaan 12 % tarkastetuista vanhustenhuollon yksiköistä läpäisi riman eli hoidon taso oli hyväksyttävällä tasolla.  Vanhukset ansaitsevat hoidon tason parantamiseksi nimenomaan riittävästi koulutettua hoitohenkilökuntaa, sanoo Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola.

Tehy muistuttaa, että koulutusrakenteessa on jo olemassa kotityön avustaviin tehtäviin matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutusalalle sijoitettu kotityöpalvelujen ammattitutkinto, jonka ammattitaitovaatimuksissa on paljon erityisesti kotona asuvien henkilöiden avustamiseen liittyvää osaamista.

- On pidettävä selkeästi erillään ne tehtävät, joissa vaaditaan hoitoalalla tarvittavaa osaamista ja koulutusta ja tehtävät, jotka esimerkiksi edistävät muutoin kotona selviytymistä.  Päättäjienkin olisi ymmärrettävä asiasta sen verran, että mikään pikakoulutus ei korvaa sosiaali- ja terveysalan osaamista ja sen myötä hoidon laatua. Sosiaali- ja terveydenhuollon tutkinnon suorittaneet henkilöt ovat niitä työyhteisöjen tuloksentekijöitä, joiden monipuolisen ja laajasti hyödynnettävissä olevan ammatillisen osaamisen varaan tulevaisuuden palvelut rakentuvat. 

Tehyn hallitus vaatii, että sosiaali- ja terveysalan koulutukseen vaaditaan valtakunnallisesti laaditut tavoitteet ja mittarit, jotta koulutus vastaa työelämän tarpeita. Tällä hetkellä alan koulutusta suunnitellaan myös  ”siltarumpupolitiikan” pohjalta, jolloin aloituspaikkojen suunnittelua ohjaavat työvoiman todellisen tarpeen sijaan alue- ja paikallispolitiikan värittämät tavoitteet.

- Jos työvoimatarvetta ennakoitaisiin systemaattisemmin ja kiinnitettäisiin enemmän huomiota alan vetovoimaisuuteen, niin nykyiset 17 000 aloituspaikkaa vuosittain  riittäisivät hyvin. Jo 10 000 sairaanhoitajaa ja 30 000 lähihoitajaa on vaihtanut alaa, koska se koetaan liian raskaaksi eikä palkkauksen lisäksi työolojen parantamiseen ole panostettu tarpeeksi.  Alan vetovoimaisuutta ei lisää se, että keksitään ammatteja, joista kehittyy uusia naisvaltaisia matalapalkkaryhmiä.

Lisätietoja:  Jaana Laitinen-Pesola, puh (09) 5422 7012

Suosittelemme sinulle