Sosiaali- ja terveysalaa uhkaa työvoimapula lähivuosina mm. eläköitymisen johdosta. Työ- ja elinkeinoministeriö arvioi äskettäin, että alalle tarvitaan ainakin 20 000 uutta työntekijää vuoteen 2025 mennessä. Tehyn näkemyksen mukaan työvoimapulaa yritetään ratkaista kyseenalaisin keinoin madaltamalla alan koulutustasoa erilaisten pikakoulutusten avulla.
Tunnetuin esimerkki pikakoulutuksesta on ns. hoiva-avustajakoulutus, jossa suoritetaan vain pari osa-aluetta lähihoitajan tutkinnosta. Sosiaali- ja terveydenhuollossa löytyy myös muita esimerkkejä siitä miten vaativia tehtäviä hoidetaan vähemmän koulutetuiden tai jopa kouluttamattomien henkilöiden suorittamana. Räikeimmissä tapauksissa näytteenottoa saattaa tehdä siivoja ja lääkkeiden jakoa hoidetaan kouluttamattomien avulla. Hoidon laatu ja potilasturvallisuus heikentyvät merkittävästi koulutustason madaltamisen myötä.
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola pitää huolestuttavana sitä, että hoitajapulan torjumiseksi on valtiovallan taholta tehty aloitteita, joissa ollaan valmiita tinkimään alan koulutustasosta ja kelpoisuusvaatimuksista.
- Esimerkiksi hoiva-avustajat eivät ole terveydenhuollon ammattihenkilöitä. Heidän toimenkuvansa ja asemansa työelämässä on määrittelemätön ja suojaton esimerkiksi potilasturvallisuuteen liittyvissä vastuukysymyksissä. Erityisesti työ- ja elinkeinoministeriö näkee hoiva-avustajakoulutuksen työvoimapoliittisena ratkaisuna, jonka avulla alalle saadaan väkeä.
Myös työnantajien taholta ollaan valmiita muuttamaan sosiaali- ja terveysalan kelpoisuusvaatimuksia. Syyskuun lopussa kunta-alan työmarkkinajohtaja Markku Jalonen esitti, että sosiaalityön kelpoisuusehtoja muutettaisiin, jotta alalle saataisiin työvoimaa.
- Minusta kyse on naisvaltaisten alojen väheksymisestä, jos kuvitellaan että kouluttamattomat tai hyvin kevyellä koulutuksella varustetut henkilöt voisivat toimia vaativissa sosiaali- ja terveysalan tehtävissä. Kansainvälinen työjärjestö ILO ja Maailman terveysjärjestö WHO ovat huolissaan koulutetun hoitohenkilöstön riittävyydestä, mutta ilmeisesti kuntatyönantaja ei näe tätä uhkana sosiaali- ja terveyspalveluiden toteuttamiselle. Muutenkin Suomen menestys nojaa koulutukseen ja innovaatioihin – ei osaamisen dumppaukseen.
Laitinen-Pesolan mukaan niin valtiovallan kuin työnantajankin pitäisi pureutua työvoimapulan syihin. 30 000 sairaanhoitajaa ja lähihoitajaa on jättänyt alan ja työskentelee muissa tehtävissä. Tehyn järjestötutkimuksen mukaan 41 % vastanneista ei usko jaksavansa työuran loppuun saakka alalla. Saman tutkimuksen mukaan 96 % on ylpeä omasta ammatistaan.
- Työvoimapulaa torjutaan parhaiten saamalla ihmiset pysymään alalla. Koulutettu hoitohenkilöstö on ylpeä ammatistaan ja osaamisestaan, mutta työelämän kokemukset, mm. huono työn organisointi ja johtaminen, johtavat alan vaihdokseen. Tässä on valtava ristiriita – meillä on osaavia ja motivoituneita ammattilaisia, mutta heidän osaamistaan ei arvosteta tarpeeksi eikä työelämässä jaksamiseen panosteta.
Tehyn puheenjohtaja Jaana Laitinen-Pesola vierailee tänään Kuopiossa teemalla ”Tehy liikkeellä hyvän hoidon ja parhaan osaamisen puolesta”. Lisää kiertueesta: