Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehy painottaa sote-järjestämislakia koskevassa lausunnossaan erityisesti ammattitaitoisen hoitohenkilöstön ja sen hyvän johtamisen merkitystä. Lisäksi henkilöstön asema ja vaikutusmahdollisuudet on muutoksessa turvattava. Sote-rahoituksessa pitäisi ottaa huomioon vaikutus kunnan maksuosuuteen sote-alueelle.
Sote-uudistus tuo tullessaan hallinnollisia ja myös käytännön työelämään vaikuttavia muutoksia, jotka vaativat paljon uusien asioiden omaksumista myös koulutetulta hoitohenkilöstöltä. Ilman hoitohenkilöstön työtä, osaamista ja koulutusta tuntevia johtajia ei muutoksia pystytä toteuttamaan.
Tehy vaatii, että sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioiden kaikilla tasoilla on oltava hoitotyön johtaja, jolla on johtamiskoulutusta ja –kokemusta.
- Koulutetun hoitohenkilöstön osaamisella ja asiantuntemuksella varmistetaan asiakaslähtöiset palvelut ja hoidon yhdenvertainen saatavuus. Tämä osaaminen saadaan käyttöön hyvällä hoitotyön johtamisella ja sitä tarvitaan muutosten suunnittelussa, toteuttamisessa ja arvioinnissa sekä toiminnan tuloksellisessa kehittämisessä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.
Tehyn mielestä henkilöstön asemasta ja yhteistoimintavelvollisuudesta olisi kirjattava lakiesitykseen vastaavasti kuin kuntajakojen osalta kuntarakennelaissa. Hallinnollisesti muutokset johtavat kymmenien tuhansien palkansaajien työnantajan vaihtumiseen.
- Mikäli palvelussuhdeturvaa ei kirjata samoin sote-järjestämislakiin joutuvat kunta-alan palkansaajat keskenään täysin erilaiseen asemaan - osa työntekijöistä siirtyy kuntajaon kautta uuden kunnan palvelukseen ja osalle uusi työnantaja muodostuu sote-uudistuksen pohjalta.
Tehyn mielestä yhteistoimintamenettelystä olisi pidettävä erityisen tarkkaa huolta sote-uudistuksen jokaisessa vaiheessa ja kaikilla tasoilla. Sote-alueen hallinnossa on oltava myös henkilöstön edustaja. Tehy kritisoi henkilöstövaikutusten arvioinnin puuttumista lakiluonnoksesta.
- Sote-uudistus ja muutosten läpivienti sisältää paljon henkilöstön jaksamiseen ja työhyvinvointiin liittyviä riskejä, jotka vaikuttavat henkilöstön pysyvyyteen ja saatavuuteen. Siksi kunnille ja kuntayhtymille olisi osoitettava tarpeeksi varoja muutosten läpivientiin.
Sote-uudistusta koskevan rahoituksen osalta on Tehyn mielestä ristiriitaista, että kuntien velvollisuudet ovat ristiriidassa taloudellisten kannustimien kanssa. Kuntien sosiaali- ja terveysmenot ovat riippumattomia siitä, miten paljon kunnat panostavat terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen. Kunnilla ei siis ole taloudellisia kannustimia edistää kuntalaisten terveyttä ja hyvinvointia.
- Voisi olla perusteltua, että kuntien maksut sote-alueille riippuisivat osittain siitä, kuinka hyvin ennaltaehkäisevän terveydenhuollon ja terveyden edistämisen panostuksilla on voitu vähentää sote-alueen palveluiden käyttöä. Näin voitaisiin vähentää sote-menoja tuntuvasti, Vesivalo arvioi.
Lisätietoja: Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo, gsm 040 587 4346