Suomen uuden hallitusohjelman lähtökohtiin sisältyvät meille kaikille keskeiset arvot, lasten ja perheiden hyvinvointi sekä tasa-arvo. Yllättäen liiteosioon on varhaiskasvatuksen osalta sisällytetty kohtia, jotka toteutuessaan vakavasti vaarantavat nämä periaatteet.
Hallitus suunnittelee päivähoidossa olevien 3 vuotta täyttäneiden lasten ryhmäkokojen suurentamista. Keväällä eduskunnassa hyväksyttiin uusi varhaiskasvatuslaki, jossa määriteltiin, että päiväkodin yhdessä ryhmässä saa olla yhtä aikaa läsnä enintään kolmea hoito- ja kasvatustehtävissä olevaa henkilöä vastaava määrä lapsia. Nyt kaavaillaan 21 lapsen ryhmän peruskoon kasvattamista 24 lapsen ryhmäksi. Lakia valmisteltaessa ryhmien kasvattamisesta ei ollut mitään puhetta, vaan päinvastoin keskusteluja käytiin ryhmäkokojen pienentämisestä.
Ryhmäkoon kasvattaminen vähentäisi mahdollisuutta kohdata päivittäin jokainen lapsi yksilönä. Varsinkin erityistä tukea tarvitsevat lapset jäisivät maksiryhmissä heikkoon asemaan. Lisäksi päivähoidossa on oltu pitkään jo valmiiksi äärirajoilla: lapsiryhmät ovat jo nyt suuria eikä sijaisia välttämättä saada esimerkiksi henkilökunnan sairastaessa. Ryhmäkokojen paisuttaminen heikentäisi lasten hyvinvointia, varhaiskasvatuksen laatua sekä varhaiskasvatuksen tavoitteisiin pääsyä. Lasten sairastaminen sekä vanhempien työstä poissaolot lisääntyisivät. Myös työntekijöiden työhyvinvointi vaarantuisi ja sen myötä kustannukset kasvaisivat esimerkiksi lisääntyneinä sairaspoissaoloina ja henkilökunnan vaihtuvuutena.
Esiopetus on ainutlaatuinen elämänvaihe pienelle lapselle ja se järjestetään pääsääntöisesti päiväkotien kokopäiväisissä esiopetusryhmissä. Nyt hallitusohjelmassa esitetään esiopetuksessa olevan lapsen päivähoidon korvaamista edullisempana kerhotoimintana. Tämä johtaisi jopa 5-vuotiaiden lasten päivän pirstaloitumiseen ja turvattomuuteen: kerhotoimintaa ei säädellä millään tavalla. Sitä voi järjestää kuka tahansa, missä tahansa. Kerhotoiminnan ollessa toisessa paikassa kuin esiopetus, joutuisi esikouluikäinen lapsi siirtymään paikasta toiseen – kuka huolehtii lapsen turvallisuudesta? Tässäkin heikoimmassa asemassa olisivat lapset, joilla on erityisiä kasvatuksellisia tai terveydentilaan liittyviä tarpeita.
Varhaiskasvatuksen heikennykset vaikuttaisivat myös työelämään ja tasa-arvoon aiheuttamalla epävakautta ja tuottavuuden heikentymistä työmarkkinoilla. Vanhempien täysipainoinen työelämään osallistuminen edellyttää, että he voivat luottaa varhaiskasvatuksen laatuun ja lastensa turvallisuuteen työpäivän aikana. Työtehoa heikentää huoli lasten hyvinvoinnista. Työstä poissaolot lasten sairastaessa kasautuvat vielä toistaiseksi enemmän äitien kuin isien harteille. Pienten lasten äitien asema työmarkkinoilla ei kaipaa yhtään lisää riskejä tai epävakautta.
Lasten peruspalvelujen heikennyksille löytyy vaihtoehtoja. Myös mm. varhaiskasvatuksen palveluohjausta tehostamalla on mahdollista saada merkittäviä säästöjä ilman sektorin lainsäädännön heikennyksiä.
Pyrimme yhteistyössä eri palkansaajajärjestöjen kanssa vaikuttamaan näihin hallitusohjelman leikkauspäätöksiin, jotka uhkaavat lasten hyvinvointia, kasvua ja kehitystä. Kehotamme myös jäseniämme osallistumaan Vain kaksi kättä -mielenilmaisuun varhaiskasvatuksen leikkauksia vastaan Helsingin Rautatientorilla keskiviikkona 10.6. klo 18, ja annamme täyden tukemme mielenilmaisulle.