Tehyläisten alojen työntekijät joutuvat toisinaan rikoksen uhriksi työssään. Yleisimmät rikosnimikkeet ovat pahoinpitely ja laiton uhkaus. Rikoksentekijä saattaa olla potilas, asiakas tai omainen.

Poliisi tutkii epäillyt rikokset rikosilmoituksen perusteella. Yleensä rikosilmoituksen tekee rikoksen uhri eli asianomistaja. Esitutkinnan jälkeen syyttäjä nostaa syytteen, jos rikoksesta on olemassa riittävä näyttö.

Rikoksen tapahduttua on tärkeää hakeutua lääkäriin. Tämä on tarpeen sekä oman terveyden että asiassa esitettävien korvausvaatimusten kannalta.

Rikoksen uhri voi vaatia oikeudenkäynnissä rikoksentekijältä korvausta

  • taloudellisesta vahingosta
  • aineettomasta vahingosta eli esimerkiksi kivusta ja särystä
  • joidenkin rikosten kuten laittoman uhkauksen kohdalla kärsimyksestä.

Asianmukaiset lääkärintodistukset helpottavat uhrille koituneen aineettoman vahingon määrän toteennäyttämistä.

Oikeuspalvelumme auttaa

Jäsenillämme on jäsenetuna oikeus saada oikeusapua silloin, kun he ovat asianomistajana työhönsä liittyvässä rikosasiassa. Oikeusapu tarkoittaa käytännössä tällaisessa asiassa esimerkiksi sitä, että juristimme laatii korvausvaatimukset ja tarvittaessa avustaa asianomistajaa oikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa.

Oikeusavun saaminen edellyttää aina sitä, että Tehyn jäsenyys on alkanut ennen rikoksen tapahtumista.

Rikoksen uhrin korvaukset

Uhri ei jää ilman korvauksiaan, vaikka tekijä olisi varaton. Rikoksen uhrilla on lähtökohtaisesti oikeus saada tekijän maksettavaksi tuomitut korvaukset Valtiokonttorilta, joka sitten perii maksamiaan korvauksia rikoksentekijältä.

Hoitaja kädet puuskassa

Oikeuspalvelu on jäsenetu

Jäsenellämme ei ole taloudellista riskiä, sillä vastaamme kaikista oikeudenkäyntikuluista mahdolliseen korkeimpaan oikeuteen asti. Oikeusapumme on korvaamaton niille, jotka joutuvat siihen turvautumaan.