Pula hoitohenkilökunnasta on maailmanlaajuinen. Myös Suomi rekrytoi ulkomailta sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisia. Työperäistä maahanmuuttoa on helpotettava ja samalla huolehdittava rekrytoinnin eettisyydestä.

Tutkintojen tunnustamista selkiytettävä

Sekä Suomessa että ulkomailla valmistuneiden terveydenhuollon ammattihenkilöiden on haettava Valviralta oikeutta harjoittaa ammattia tai oikeutta käyttää nimikesuojattua ammattinimikettä. Lupa edellyttää riittävää kielitaitoa.

EU/ETA-maista tulevien tutkintoja arvioidaan ammattipätevyysdirektiivin avulla. EU/ETA-maiden ulkopuolelta tulevien ammattipätevyyden arviointi on monimutkaista ja kestää pitkään. Tutkintoja joudutaan täydentämään mm. lääkehoidon ja kliinisen hoitotyön osalta.

Erilaisten hankkeiden sijaan tutkintojen tunnustamiseen ja ammattipätevyyden arviointiin on saatava vakiintunut käytäntö. Kielitaidon hankkimiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, sillä kielitaito on potilasturvallisuuden toteutumisen edellytys.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia on rekrytoitava tehtäviin, joihin heillä on koulutus.

Eettisiä pelisääntöjä noudatettava

Suomen ei tule siirtää omaa työvoimapulaansa kehitysmaiden kannettavaksi eikä rekrytoida maista, joissa on pula hoitohenkilöstöstä.

Terveydenhuoltoalan ammattilaisia on rekrytoitava tehtäviin, joihin heillä on koulutus. Sairaanhoitajien rekrytointi esimerkiksi hoiva-avustajiksi johtaa umpikujaan, josta eteneminen sairaanhoitajaksi on vaikeaa.

Saatavuusharkinnasta sote-henkilöstön osalta voidaan luopua, jos työehtojen valvontaa tehostetaan ja siihen osoitetaan lisäresursseja.

Työntekijöiden hyväksikäytöstä ja ihmiskaupasta on annettava kovempia rangaistuksia.

Yhteenveto:

  • Tutkintojen tunnustamista selkiytettävä.
  • Kieliopetukseen on panostettava.
  • Eettisiä pelisääntöjä noudatettava.
  • Saatavuusharkinnasta voidaan luopua, jos valvonnan resursseja lisätään.