Yhtiöittämisessä riskejä henkilöstön kannalta

Hallituksen uusimpien sote-linjausten mukaisesti maakunnan pitää erottaa järjestäminen ja tuottaminen eri organisaatioihin. Tehy suhtautuu palvelutuotannon yhtiöittämisvelvoitteeseen suurin varauksin.

Kuvateksti
Kuvituskuva: Ari Korkala

Sekä valinnanvapauden toteuttamisessa että yhtiöittämisessä on vielä paljon selvitettävää ja vaikutukset on arvioitava huolellisesti etukäteen. Vielä ei esimerkiksi tiedetä, missä laajuudessa valinnanvapaus tulee toteutumaan tai tuleeko yhtiöittämisvelvoite koskemaan vain valinnanvapauden piirissä olevaa palvelutuotantoa. 

– Yhtiöittäminen sisältää joka tapauksessa henkilöstön kannalta isoja epävarmuustekijöitä, sanoo Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo.

Yhtiöittämis- ja kilpailuttamisvelvoitteet merkitsevät käytännössä lisääntyvää epävarmuutta työsuhteiden jatkuvuudesta. Ensimmäisessä vaiheessa kuntien ja kuntayhtymien palveluksessa oleva sote-henkilöstö siirtyy liikkeen luovutuksella vanhoina työntekijöinä maakuntien palvelukseen. Liikkeen luovutus pätee mitä todennäköisimmin myös siinä vaiheessa, kun maakunnat yhtiöittävät edelleen palvelutuotantoaan. Tämän jälkeen tapahtuvissa kilpailutuksissa ei kuitenkaan ole lainkaan selvää, että liikkeen luovutusta koskevia säännöksiä noudatettaisiin edelleen. On mahdollista, että sote-henkilöstö joutuu jatkossa toistuvasti ”hakemaan omaa työtään” ja työsuhteen ehdot heikkenevät näissä muutostilanteissa.

– Jatkuva epävarmuus työsuhteista yhdistettynä alhaiseen palkkatasoon ei todellakaan paranna koulutetun hoitohenkilöstön pysymistä Suomessa tai alan töissä. Jo nyt on nähtävissä, että korkeasti koulutetut hoitajat hakeutuvat töihin ulkomaille tai vaihtavat toiselle alalle.

Tehyyn järjestäytynyt koulutettu hoitohenkilöstö on yleissitovien työehtosopimusten piirissä myös yksityisellä sosiaali- ja terveyspalvelualalla, joten tehyläisten työehdot eivät ”putoa lakitasolle” yksityissektorillakaan. Yhtiöittämiset ja kilpailuttaminen eivät kuitenkaan saa johtaa työehtoshoppailuun silloin, kun työnantaja valitsee, mihin työnantajajärjestöön se liittyy – vai liittyykö mihinkään.

– Yhtiöittämisvelvoitteen piilotavoite tai sivutuote ei voi olla säästöjen hakeminen henkilöstön työehdoista, toteaa Vesivalo. 

Yhtiöittämisessä voi piillä riskejä myös eläketurvan kannalta. Hallituksen linjausten mukaisesti maakuntien perustamat yhtiöt voivat itse valita tulevatko ne kunnallisen eläkejärjestelmän piiriin. Tämä valinnan mahdollisuus ei saa vaarantaa kunnallisia eläkevastuita. 
 
Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Rauno Vesivalo, p. 040 587 4346
Tehyn edunvalvontajohtaja Jukka Maarianvaara, p. 040 703 1387

Suosittelemme sinulle