Aula Research toteutti Tehyn toimeksiannosta syyskuussa kyselyn, joka kartoitti poliittisten vaikuttajien ja kansalaisten mielipiteitä koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta ja sote-uudistuksesta sekä päättäjien suhtautumisesta hoitajavastaanottoihin. Tehy julkisti kansalaisten mielipiteitä koskevan osan kyselystä lokakuun lopussa.
Poliittiset vaikuttajat ovat jopa kansalaisia enemmän huolissaan hoitovelasta ja hoitajien jaksamisesta. Vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta 80 % on huolissaan koronapandemian aiheuttamasta hoitovelasta. Kyselyyn vastanneista kansalaisista 69 % on huolissaan hoitovelasta.
- Päättäjät ovat ehkä kansalaisia hieman enemmän huolissaan hoitovelasta, koska heillä on enemmän tietoa asiasta. Onneksi heillä on myös mahdollisuus vaikuttaa asiaan ja tehdä päätöksiä, joiden avulla esimerkiksi hoitajapula ratkaistaan, sanoo Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen.
Hoitovelassa eniten vaikuttajia huolettaa terveydenhuollon ammattilaisten jaksaminen. Myös sairauksien diagnosoinnin ja hoitoon pääsyn viivästyminen, lisäsairauksien yleistyminen ja palveluiden saatavuuden alueellisen eriarvoisuuden lisääntyminen ovat huolen aiheina.
Sen sijaan vaikuttajat suhtautuvat kansalaisia hieman varovaisemmin sosiaali- ja terveysalan työntekijöiden palkkojen korottamiseen. Kansalaisista 73 % oli valmis korottamaan palkkoja. Palkkoja korottaisi 67 % vaikuttajista. Kuitenkin hoitohenkilöstön palkkojen nostaminen nähtiin vaikuttajienkin keskuudessa parhaana lääkkeenä hoitajapulaan. Samoin työoloja olisi 65 % vastanneista päättäjistä valmis parantamaan.
- Yhteiskunnassamme niin kansalaisia kuin poliittisia vaikuttajia myöten on ymmärretty meitä uhkaava vakava kriisi, pula hoitohenkilöstöstä. Välittömästi tarvittaisiin Kevan arvion mukaan 8000 sairaanhoitajaa paikkaamaan henkilöstöpulaa. Keva on myös arvioinut, että seuraavien kymmenen vuoden aikana kunnissa eläköityy noin 13 000 sairaanhoitajaa ja lähes 18 000 lähihoitajaa, Rytkönen sanoo.
Poliittisista vaikuttajista 90 % suhtautuu myönteisesti Tehyn tavoitteeseen kehittää työnjakoa sote-uudistuksessa. Työnjakoa voidaan kehittää esimerkiksi sairaanhoitajan, terveydenhoitajan, kätilön, fysioterapeutin ja suuhygienistin vastaanottoja lisäämällä, silloin kun potilaiden ei ole välttämätöntä perusterveydenhuollossa tavata lääkäriä.
Esimerkkinä hoitajavastaanottojen hyödyistä on rajattu lääkkeenmääräämisoikeus, joka on helpottanut palveluiden saatavuutta ja nopeuttanut hoitoon pääsyä. Suomessa on tällä hetkellä yli 600 rajatun lääkkeenmääräämiskoulutuksen suorittanutta sairaanhoitajaa.
- Sote-uudistus, seitsemän päivän hoitotakuu ja hoitovelan purku edellyttävät ehdottomasti työnjaon järkevää kehittämistä ja kaikkien ammattiryhmien osaamisen hyödyntämistä. Työnjakoa on edistettävä tulevilla hyvinvointialueilla entistäkin määrätietoisemmin, sanoo Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää.
Aula Researchin kyselyyn vastanneista 1193 poliittisesta vaikuttajasta valtaosa on kunnanvaltuutettuja. Sairaanhoitopiirien hallituksista ja valtuustoista kyselyyn vastasi 30 henkilöä.
Lisätietoja:
Tehyn johtaja Kirsi Sillanpää, puh 040 820 7848