Tehyn mukaan työ- ja elinkeinoministeriön esitys sisältää useita vakavia ongelmia. Se asettaa työntekijät eriarvoiseen asemaan riippuen työantajan koosta, heikentää entisestään irtisanomisturvaa eikä täytä työllisyystavoitetta.
Työsopimuslain mukaan työnantaja voi irtisanoa työntekijän työsopimuksen, jos työntekijän työn tekemisen edellytykset ovat olennaisesti muuttuneet eikä hän enää selviydy työtehtävistään. Nykylain mukaan työnantajan on kuitenkin arvioitava ja selvitettävä, voisiko se välttää irtisanomisen tarjoamalla työntekijälle muuta työtä. Nyt muun työn tarjoamisen velvollisuutta ollaan poistamassa alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä.
Useimmiten työn tekemisen edellytykset muuttuvat sairauden tai ikääntymisen takia. Lakimuutoksen seurauksena työntekijät olisivat työnantajan koon perusteella mm. terveydentilaan tai ikään liittyen työsuhdeturvan kannalta täysin eri asemassa.
Perustuslain 6 §:n mukaan ihmisten tulee olla yhdenvertaisia lain edessä eikä ketään saa ilman hyväksyttävää perustetta asettaa eri asemaan mm. iän, mielipiteen tai terveydentilan takia. Julkisen vallan on pyrittävä turvaamaan perusoikeuksia. Hallitus on esityksellään nyt rajoittamassa perusoikeuksien toteutumista.
Lakimuutosta perustellaan työllisyyden kasvulla. Työ- ja elinkeinoministeriön esityksen pohjana olevan tutkimustiedon valossa muutosehdotus ei kuitenkaan johda työllisyyden paranemiseen. Myös useiden ekonomistien mukaan työllisyysvaikutuksia ei juuri ole, koska irtisanomissuojan väljentäminen lisää sekä rekrytointeja että irtisanomisia. Julkisuudessa on myös varoiteltu sudenkuopasta kasvulle. Yritysten ei kannattaisi kasvaa, koska sääntely muuttuisi ankarammaksi, jos työntekijöitä on yli 20.
-Tehy vastustaa jyrkästi esitettyä lakimuutosta ja edellytämme, että kaikkia työntekijöitä kohdellaan samanarvoisesti riippumatta työnantajan koosta. Muutokselle ei ole vakuuttavia perusteluita työllisyyden kannalta, se vaarantaa perusoikeuksia ja on laadullisesti huonosti valmisteltu, kritisoi Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
Esityksen mukaan alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä irtisanomisperusteena olisi jatkossa myös nykyistä vähäisempi työvelvoitteen laiminlyönti tai rikkominen tai epäasiallinen käyttäytyminen.
-Myös tämä lakiesityksen kohta on ongelma. Sisältö on työtekijän aseman ja oikeuksien kannalta varsin arveluttava ja kirjaus tulkinnanvarainen. Siitä seurannee paljon riitatapauksia, koska on välttämätöntä saada riittävästi selkiyttävää oikeuskäytäntöä, toteaa Kirvesniemi.
Lakiesitystä on perusteltu myös virherekrytointien suurilla kustannuksilla pienissä yrityksissä.
-Tämä on jo ratkaistu. Työsopimuslakia juuri muutettiin koeaikaa koskien. Nykyään työnantaja voi sopia neljän kuukauden sijasta kuuden kuukauden koeajasta, jonka aikana työnantaja voi arvioida työntekijän työhön sopivuutta, muistuttaa Kirvesniemi.
Myöskään kansainvälinen vertailu ei puolla lakimuutosta. Suomen henkilö- ja kollektiiviperusteinen irtisanomisturva on alle OECD- ja EU-maiden keskitason ja lakiehdotus heikentäisi suomalaisten työsuhdeturvaa entisestään vertailumaihin nähden.
Lakimuutos koskisi noin kolmannesta palkansaajista. Tehyn jäsenistä noin 5 000 työskentelee alle 20 työntekijää työllistävissä yrityksissä ja yksityisen sote-sektorin laajentuessa määrä on kasvussa.
Lisätietoja:
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p. 050 346 0847