kuva: iStock

Tehy: Sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkojen sisäilmaongelmat otettava vakavasti

Sisäilmaongelmat ovat yleisiä suomalaisilla sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla. Ongelmat aiheuttavat viihtyvyyshaittojen lisäksi erityisesti terveyshaittoja. Tehy vaatii, että työpaikkojen sisäilma-asioihin puututaan ripeästi ja niitä käsitellään organisaatioiden sisäilmaryhmissä ja käsitellään yhdessä työsuojelun kanssa.

Turun yliopiston tutkimuksessa tehyläisille työsuojeluvaltuutetuille tuli esiin, että sisäilmaongelmiin ei myöskään puututa tehokkaasti ja viranomaisohjeiden mukaisesti. Koetut sisäilmahaitat aiheuttavat  työntekijöille hengitystie- ja yleisoireita, minkä johdosta poissaolot yleistyvät.

- On todella harmillista, että työnantajat ja kiinteistönomistajat vähättelevät ongelmaa. Vaurioiden ja puutteiden korjaaminen on tärkeää ja edullisinta mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Syiden selvittäminen ja vaurioiden korjaaminen vähentävät altistumista haittatekijöille, jolloin terveystilanne paranee ja myös poissaolot vähenevät, sanoo Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä.

Sisäilmaongelmien hoidossa ja korjauksissa on edistytty viime vuosien aikana, mutta tiedonkulussa ja asenteissa on vielä paljon korjattavaa.  Tärkeintä sisäilmaongelmien ratkaisemisessa on ennaltaehkäisy ja suunnitelmallisuus.

Työsuojeluvaltuutettujen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikoilla sisäilmaselvityksiä tehdään tehottomin keinoin mm. aistinvaraisilla katselmuksilla, pintakosteusmittauksilla, laskeumamaljanäytteillä ja työntekijöiden haastatteluilla. Sisäilmaongelmien syiden selvittäminen ja niiden onnistunut korjaaminen edellyttävät ammattitaitoista osaamista ja nykyaikaisia tutkimusmenetelmiä. 

- Ongelmana on, että oireilua esiintyy runsaasti ennen kuin siihen puututaan. Tärkeintä on, että työntekijöitä kuullaan ja jos oireilua on, tutkimukset käynnistetään, sanoo työsuojeluvaltuutettu Paavo Rautiainen KYS:istä.

Taloudellisinta on tehdä sisäilmatutkimukset jo huollon ja kunnossapidon yhteydessä, mikä parantaa ongelmien havaitsemista varhaisessa vaiheessa. On tärkeää, että työsuojeluvaltuutetut saavat kaikki mittausraporttien tulokset tietoonsa ilman erillistä vaatimusta ja heidän asiantuntemusta käytetään hyväksi suunnittelussa.

Työterveyshuollon tekemät työpaikkakäynnit ovat tärkeitä, mutta työsuojeluvaltuutettujen kokemuksen mukaan nämä jäävät nykyisin liian vähäisiksi.

- Työterveyshuollon aktiivinen tuki on tärkeä työntekijälle etsittäessä työtiloja, joissa hän voi jatkaa työskentelyä sekä myöskin ammattitautidiagnoosin selvittämisessä, Rautiainen sanoo.

Turun yliopiston tekemään tutkimukseen vastasi 53 tehyläistyä työsuojeluvaltuutettua. Tutkimus toteutettiin huhtikuussa 2016.
 

Lisätietoja:

Kaija Ojanperä, kaija.ojanpera@tehy.fi 040-5969171
Paavo Rautiainen, gsm 044-7113764