Kunta-alan ja hyvinvointialueiden työehtosopimusneuvottelut on saatu päätökseen ja kaikki työtaistelutoimet ovat päättyneet. Neuvotteluja käytiin historiallisen pitkään, SOTE-sopimuksen ja KVTES:n sopimuskausi päättyi jo helmikuussa. Neuvotteluja vaikeutti maan hallituksen valmistelema ja eduskunnan syyskuussa hyväksymä ns. pakkotyölaki, joka rajoitti mahdollisuutta täysimittaisiin työtaistelutoimiin.

Kärkitavoitteemme neuvotteluissa olivat alan veto- ja pitovoiman turvaavat palkankorotukset sekä hoitoalan veto- ja pitovoimaa turvaava oma palkkaohjelma. Tavoittelimme myös lukuisia parannuksia työehtoihin.

Kesäkuussa saavutettiin jo iso osa Tehyn tavoitteista, kun sovintolautakunnan ratkaisu tuli voimaan. Tehy ja Super kuitenkin jatkoivat neuvotteluja Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat KT:n kanssa, koska sovintolautakunnan ratkaisu oli puutteellinen erityisesti seuraavilta osin:

  • palkkaratkaisu ei ollut riittävä
  • joutuisa ruokailu työajalla muissakin kuin jaksotyöaikamuodossa ei edennyt
  • rekrytointikiellon estävät määräykset puuttuivat
  • työhyvinvoinnin ja työssä jaksamiseen ei tullut työkaluja

Valtakunnansovittelija antoi 2.10.2022 sovintoesityksen, jonka Tehyn valtuusto on hyväksynyt. Sovintoesityksen myötä saimme aiemmin neuvoteltujen parannusten lisäksi mm.

  • yli tuplasti paremman palkkaohjelman
  • joutuisan ruokailun yleistyöaikaan
  • rekrytointikieltoa rajoittavan kirjauksen
  • työkaluja sote-alan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen​
  • ns. koronakorvauksen rajatulle ryhmälle hoitajia

Palkankorotukset – SOTE-sopimus

Tehyläisten tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvo tulee nousemaan 2022-2027 vähintään 17,3 %, kun korotusprosentit lasketaan yhteen. Kun laskennassa huomioidaan ns. korkoa korolle ilmiö, korotusten summa on 18,7 %.

Tehy ja SuPer neuvottelivat SOTE-sopimukseen oman lisäpalkkaohjelman, joka on yli tuplasti parempi kuin koko kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkauksen kehitysohjelma. SOTE-sopimuksen lisäpalkkaohjelma tulee siis jo aiemmin voimaan tulleen koko kunta-alan ja hyvinvointialueiden palkkauksen kehitysohjelman ja muiden tes-korotusten päälle.

palkkataulukko

X,X % = Työrauha päättyy 2025, joten vuosien 2025-2027 palkankorotuksista neuvotellaan myöhemmin.
Y,Y % = Jos tiettyjen teollisuus- ja vientialojen palkankorotusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo on yli 1,9 %, ylimenevä osuus tulee maksuun myös hoitajille. 70 % ylimenevästä summasta jaetaan yleiskorotuksena, 30 % järjestelyeränä.


Tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvon kasvu 2022-2027

Työtaistelumme kannatti. Muut pääsopijajärjestöt (JUKO, JAU) hyväksyivät 6/2022 valtakunnansovittelijan antaman sovintoesityksen. Tehy ja SuPer hylkäsivät sen, koska mm. palkankorotusten taso ei ollut riittävä turvaamaan alan pito- ja vetovoimaa. Lokakuussa valtakunnansovittelija antoi uuden sovintoehdotuksen, jonka myötä tehyläisten palkankorotusten taso nousi yli puolet suuremmaksi aikaisempaan ehdotukseen verrattuna.

 


Sovintoehdotuksen kaikki korotukset

Taulukossa on kuvattu tähän mennessä tiedossa olevat korotukset vuosittain yhteenlaskettuina.

1.6.2022 2,0 % Yleiskorotus, TES
1.10.2022 0,5 % Yleiskorotus, TES
1.6.2023 1,5 % Yleiskorotus, TES
1.6.2023 0,4 % Järjestelyerä, TES
1.6.2023 1,2 % Koko kunta-alan ja HVA:iden palkkauksen kehitysohjelma
X.X.2023 X,X % Teollisuus- ja vientialojen ratkaisuun sidottu korotus*
1.6.2023 1,5 % SOTE-sopimuksen oma lisäpalkkaohjelma
1.2.2024 0,4 % Koko kunta-alan ja HVA:iden palkkauksen kehitysohjelma
1.6.2024 1,5 % Yleiskorotus, TES
1.6.2024 0,4 % Järjestelyerä, TES
1.6.2024 0,6 % Koko kunta-alan ja HVA:iden palkkauksen kehitysohjelma
X.X.2024 X,X % Teollisuus- ja vientialojen ratkaisuun sidottu korotus*
1.10.2024 2,5 % SOTE-sopimuksen oma lisäpalkkaohjelma
1.6.2025 0,8 % Koko kunta-alan ja HVA:iden palkkauksen kehitysohjelma
X.X.2025 X,X % TES-korotus, sovitaan myöhemmin**
1.6.2025 2,0 % SOTE-sopimuksen oma lisäpalkkaohjelma
X.X.2026 X,X % TES-korotus, sovitaan myöhemmin**
X.X.2026 0,8 % Koko kunta-alan ja HVA:iden palkkauksen kehitysohjelma
X.X.2027 X,X % TES-korotus, sovitaan myöhemmin**
X.X.2027 1,2 % Koko kunta-alan ja HVA:iden palkkauksen kehitysohjelma
    Yhteensä vähintään 17,3 %

*2023 ja 2024 palkankorotuksiin liittyy ns. perälauta. Jos tiettyjen teollisuus- ja vientialojen palkankorotusten kustannusvaikutusten matemaattinen keskiarvo on yli 1,9 %, ylimenevä osuus tulee maksuun myös hoitajille. 70 % ylimenevästä summasta jaetaan yleiskorotuksena, 30 % järjestelyeränä.
** Työrauha päättyy 2025, joten vuosien 2025-2027 palkankorotuksista neuvotellaan myöhemmin.

 

Tehtäväkohtaisten palkkojen keskiarvon kehitys 2022-2027

Ns. korkoa korolle laskentatapa
Esim. sairaanhoitaja

 

Esim. lähihoitaja

 


Valtakunnansovittelijan esittämä koronapandemiaan liittyvä kertapalkkio

Valtakunnansovittelija esitti osana sovintoehdotusta ns. koronakorvausta. Sen sisältöön tai rajauksiin neuvottelijamme eivät pystyneet vaikuttamaan, vaan se oli hyväksyttävä sellaisenaan osana sovintoesitystä.

Koronaviruksen aiheuttama erityinen altistumisen riski sekä valmiuslain rajoitukset kohdistuivat koronapandemian alkuaikoina erityisesti erikoissairaanhoidon tiettyihin yksiköihin (teho-osastot, teho-osastoihin kytkeytynyt kuvantaminen ja laboratoriotoiminta, kohortit eli koronavuodeosastot, päivystys ml. synnytysten hoito ja ensihoito) ja niiden henkilöstöön. Puutteellinen suojaus altisti henkilöstöä myös erityisesti kotihoidon palveluissa, vanhusten tehostetussa palveluasumisessa ja vanhusten pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksiköissä. Koronaepidemian alkuvaiheessa kyse oli uudesta ja ennenkokemattomasta tilanteesta.

Koronapotilaiden hoitoon osallistuneelle em. toimintojen SOTE-sopimuksen henkilöstölle maksetaan 600 € kertapalkkio maaliskuun 2023 palkanmaksun yhteydessä.

Kertapalkkio maksetaan ko. henkilöstölle, joiden palvelussuhde työnantajaan oli voimassa vähintään seitsemän kalenteripäivää 13.3.-15.6.2020 välisenä aikana. Kertapalkkion edellytyksenä on, että palvelussuhde samaan työnantajaan on edelleen voimassa 28.2.2023.

Henkilöstön edustajat voivat esittää ehdotuksensa palkkion jakamiseksi yllä olevien periaatteiden pohjalta. Jollei esityksistä päästä yksimielisyyteen, työnantaja päättää kertapalkkion yllä mainittujen periaatteiden pohjalta annetun aikataulun puitteissa.

Pieni kertaus, mitä sovittiin?

Blogikirjoituksessa avataan, mitä palkkaratkaisu tarkoittaa käytännössä, ja miksi on kovin harhaanjohtavaa sanoa, että Tehyn ja SuPerin palkkaratkaisu olisi palkkaharmonisointia.

*

Parannuksia työehtoihin – SOTE-sopimus

Rekrytointikiellon estävä määräys

SOTE-sopimuksen IV lukuun on otettu uusi 2 §. Sen mukaan työnantaja ei saa estää tai rajoittaa työntekijän mahdollisuutta vaihtaa työnantajaa muutoin kuin työsopimuslaissa säädetyllä tavalla. Määräys tulee voimaan 1.1.2023 alkaen ja se on voimassa tämän sopimuskauden ajan eli 30.4.2025 asti.

Joutuisa ruokailu

SOTE sopimuksen III luvun 25 § 2 momentin määräystä on muutettu niin, että myös yleistyöaikamuodossa työntekijä voi valita halutessaan joutuisan ruokailun työajalla. Tämä määräys tulee voimaan 6.3.2023 alkaen.

Arkipyhistä kokonaisia vapaapäiviä

Arkipyhälyhennykset tulee antaa vapaana kokonaisina vapaapäivinä. Jos työnantaja käyttää lyhyempää kuin kuuden viikon tasoittumisjaksoa, vähintään yksi arkipyhävapaa annetaan ko. työaikajakson aikana kokonaisena vapaapäivänä. Mahdolliset muut samalle työaikajaksolle sattuvat arkipyhävapaat voidaan siirtää annettavaksi seuraavan työaikajakson aikana kokonaisina vapaapäivinä. Tällöin myös arkipyhän vaikutus lisä- ja ylityörajaan siirtyy seuraavalle jaksolle.

Vuosiloman suunnittelu arkipyhäjaksoille

SOTE-sopimuksen IV luvun 1 §:ään on lisätty soveltamisohje, joka velvoittaa työnantajan mahdollistamaan vuosiloman toivomisen myös sellaisiin ajankohtiin, joissa työnantaja mahdollisesti joutuu ainakin osan toiveista jättämään huomioimatta (esimerkiksi tiedossa olevat ruuhkahuiput, osastosulut, arkipyhät, joulun aika jne). Soveltamisohjeeseen kirjattu, että työnantajan on pyrittävä järjestämään mahdollisuus vuosilomiin myös edellä mainittuina ajankohtina.

Soveltamisohjeella pyritään siihen, että työnantajat mahdollisuuksien mukaan antaisivat vuorotteluperiaatteen mukaan vuosilomaa myös edellä mainittuina ajankohtina. Soveltamisohje ei takaa sitä, että lomaa annettaisiin, mutta velvoittaa työnantajaa kiinnittämään huomiota asiaan. Tällä hetkellä monessa paikassa on mahdollisuuksia tarkastelematta linjattu niin, että kukaan ei saa arkipyhälistalla vuosilomaa. Asialla on iso merkitys mm. alan houkuttavuuden kannalta. Ei voi olla niin, että hoitohenkilöstö ei koskaan saa olla vuosilomalla arkipyhälistojen aikana esim. jouluna. 

Kilometrikorvaus

Kilometrikorvaus virka- ja virantoimitusmatkasta: 5000 kilometrin raja nousee 7000 kilometriin (ks. SOTE-sopimus IV luku ja KVTES liite 16).

Työpaikkaohjaaja

SOTE-sopimuksen II luvun 9 § 1 momentin 3.1 -kohtaan on lisätty esimerkki, jonka mukaan työpaikkaohjaajan tehtävä on lisätehtävä tai lisävastuu. Työpaikkaohjaajilla tarkoitetaan sellaista tehtävää, jossa ohjataan ja tuetaan oppisopimusopiskelijoita ja muita opiskelijoita käytännön työssä tai harjoittelussa. Työnantajan on syytä varmistaa työpaikkaohjaukseen käytettävän työajan riittävyys ja työpaikkaohjaajan osaaminen ohjaustehtävässä. Työpaikkaohjaajan tehtävissä toimivien palkkausta määrättäessä otetaan huomioon ohjaustehtävän vaikutus tehtävän vaativuuteen. Mikäli ohjaustehtävä on määräaikainen, korkeampi tehtäväkohtainen palkka maksetaan tältä ajalta.

Työkokemuslisä

SOTE-sopimuksen II luvun 12 §:ään on lisätty uusi pöytäkirjamerkintä, jolla turvataan työkokemuslisän säilyminen ennallaan tilanteessa, jossa palvelussuhde katkeaa lyhytaikaisesti siirryttäessä hyvinvointialueille 1.1.2023 liikkeenluovutuksen periaattein.

”Pöytäkirjamerkintä 1.5.2022–30.4.2025 

Henkilöstö siirtyy hyvinvointialueelle liikkeenluovutuksen periaattein. Työkokemuslisää ei tilanteessa lasketa uudelleen vaan työntekijälle/viranhaltijalle ennen työnantajan vaihdosta hyväksi luettu työkokemus luetaan uuden työnantajan palveluksessa työkokemuslisää kerryttäväksi. Palvelussuhteen katkeaminen lyhytaikaisesti ennen tai jälkeen liikkeenluovutuksen ei aiheuta työkokemuslisän uudelleen laskentaa. Uudelleen laskentaa ei tehdä, mikäli palvelussuhde katkeaa 1.12.2022–31.1.2023 välisenä aikana.”

Ensihoidon työaikajärjestelyt

SOTE-sopimuksen I lukuun on otettu uusi 4 § 2 momentti, jonka mukaan paikallisesti voidaan sopia esimerkiksi yhdestä yhtenäisestä korvausprosentista, joka poikkeaa työntekijän/viranhaltijan eduksi sairauspoissaolo- ja raskausraha- ja vanhempainvapaaetuuksia koskevista määräyksistä työaikalisien osalta ja sen käyttämisestä lisäprosenttina poissaoloajoilta em. poissaoloajoilta maksettaviin palkkoihin. Tällainen tarve voi olla esimerkiksi sovittaessa paikallisesti ensihoidon työaikajärjestelyistä ja maksettavista korvauksista. 

Osa-aikatyöntekijän ylityöraja jaksotyössä

Osa-aikatyöntekijän lisä- ja ylityöraja määräytyy keskeytyneellä jaksolla jaksotyössä samojen sääntöjen mukaan kuin täyttä työaikaa tekevällä (SOTE-sopimus III luku 15 § 2 mom.).

Liukuva työaika

Liukuvan työajan lisä- ja ylityölaskennasta on annettu yleiskirjeessä tarkentavia ohjeita nykyisiin määräyksiin.

Omaishoidonvapaa

Omaishoidonvapaasta on lisätty määräys KVTES V:n luvun 5 § 2 momenttiin (ks. myös SOTE-sopimus IV luku). Työntekijällä/viranhaltijalla on työsopimuslain 4 luvun 7b §:n mukaisesti oikeus omaishoitovapaaseen 1.8.2022 lähtien. Omaishoidon vapaan pituus on enintään 5 työpäivää/vuosi. Omaishoitovapaan saamisen edellytyksenä on, että omainen tai muu läheinen tarvitsee työntekijän välitöntä läsnäoloa edellyttävää merkittävää avustamista tai tukea, koska hänen toimintakykynsä on alentunut huomattavasti vakavan sairauden tai vakavan vamman vuoksi.

Omaisella tarkoitetaan työntekijän lasta, vanhempaa, avio- ja avopuolisoa sekä työntekijän kanssa rekisteröidyssä parisuhteessa olevaa. Samassa taloudessa asuva läheinen voi olla esimerkiksi puolison lapsi. Työntekijällä on oikeus omaishoitovapaaseen myös omaisen tai läheisen saattohoitoon osallistumisen vuoksi.

Määräaikaisia työsuhteita koskeva ohjeistus

Määräaikaisia työsuhteita koskien on annettu työnantaja- ja työntekijäpuolen yhteinen ohjeistus silmällä pitäen hyvinvointialueelle siirtymistä. Yhteisen ohjeistuksen mukaan ”hyvinvointialueelle siirtyminen ja liikkeen luovutus eivät saa vaikuttaa määräaikaisen työsuhteen kestoon eivätkä ne voi olla peruste määräaikaisen työsuhteen tekemiselle. Määräaikaisen työsopimuksen tekeminen tai määräaikaiseen virkasuhteeseen ottaminen edellyttää lainsäädännön mukaista perustetta, joka voi olla esimerkiksi sijaisuus. Määräaikaisuuden kesto määräytyy perusteen mukaan.”

Työryhmät

Sopimuskauden ajaksi on perustettu työryhmiä. Mm. SOTE-sopimuksen palkkaus- ja työaikajärjestelmien kehittämistä jatketaan työryhmissä.

Lisäksi on perustettu SOTE-sopimukseen liittyen sopimuskauden ajaksi työryhmä, jonka tehtävänä on arvioida hyvinvointialueiden ja hyvinvointiyhtymien henkilöstön työhyvinvoinnin, työkyvyn tuen ja työolojen parantamista.

Miksi Tehyn ja SuPerin sopimuksessa ei ole parempia palkankorotuksia myös varhaiskasvatuksen hoitajille?

Lue Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemen blogista, miksi valtakunnansovittelija jätti varhaiskasvatuksen sovintosopimuksen ulkopuolelle.

Kuvituskuva