Joukkoirtisanoutuminen työtaisteluvälineenä

Joukkoirtisanoutuminen on laillinen työtaistelutoimenpide työsopimussuhteisilla työntekijöillä. Sillä tuetaan työehtosopimusneuvotteluja tehyläisten palkan nostamiseksi. Joukkoirtisanoutuminen ajoitetaan siten, että työtaistelutoimenpiteen painostusvaikutus on suurin mahdollinen.

Joukkoirtisanoutumiseen osallistuminen on jokaiselle tehyläiselle henkilökohtainen ratkaisu.

Jos joukkoirtisanoutuminen joudutaan toteuttamaan, työntekijän työsuhde jatkuu Tehyn joukkoirtisanoutumisilmoituksen jälkeen irtisanomisajan aivan normaalisti. Irtisanomisaikana tehdään normaalisti työtä vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti. Työnantaja maksaa irtisanomisajalta normaalisti palkan ja siltä ajalta kertyy myös normaalit vuosilomat.

Tehyläisten toimeentulo ja työsuhteiden jatkuvuus turvataan

Jos neuvottelutulosta ei ole saavutettu irtisanomisajan kuluessa, joukkoirtisanoutumiseen osallistuvien tehyläisten työsuhteet päättyvät. Se tarkoittaa, että työnantaja voi esimerkiksi laittaa maksuun loppupalkan (sisältäen lomakorvauksen) työsopimuslain mukaisesti.

Tehyläisille, joiden työsuhde päättyy joukkoirtisanoutumisen takia, maksetaan lakkoavustusta 100 € päivässä, enintään 45 kalenteripäivän ajalta. Lakkoavustuksen maksamisen edellytyksenä on, että palkanmaksu päättyy. Lakkoavustusta ei kuitenkaan makseta, jos jäsen saa muuta ansiotuloa tai ansiotuloon verrattavaa etuutta.

Kun työehtosopimukset (SOTE-sopimus ja KVTES) tehyläisten osalta aikanaan solmitaan, kaikkien joukkoirtisanoutuneiden työsuhteet tulevat palautumaan entiselleen. Kyse on Tehyn järjestönä toimeenpanevasta työtaistelutoimesta. Tehy ei tule hyväksymään sellaista sovintoehdotusta eikä tekemään sellaista työehtosopimusta, jolla joukkoirtisanoutumiseen osallistuvat työntekijät eivät pääsisi entisiin työtehtäviinsä entisin työsopimuksen mukaisin ehdoin ns. vanhoina työntekijöinä.

Joukkoirtisanoutumisen toteutus

Joukkoirtisanoutuminen on Tehyn työtaistelutoimi ja Tehy huolehtii sen toimenpiteistä yhteisesti kaikkien osalta. Tehy ottaa yhteyttä tehyläisiin, kun nimien keruu alkaa. Siksi jokaisen tehyläisen on tärkeää huolehtia, että jäsentiedoissa on yhteystiedot oikein.

Kenenkään ei pidä missään tapauksessa itse toimittaa mitään erillisiä irtisanoutumisilmoituksia työnantajalle.

Joukkoirtisanoutuminen kohdistetaan ensi vaiheessa erikoissairaanhoitoon. Tehy tekee tarkemmat päätökset joukkoirtisanoutumisen toteuttamisen aikataulusta sekä muista yksityiskohdista ja tiedottaa niistä kaikissa vaiheissa.

Tehy ja SuPer ovat julistaneet ylityö- ja vuoronvaihtokiellon koko kuntasektorille (KVTES ja SOTE-SOPIMUS) 20.4.2022 klo 6.00 alkaen. Se on voimassa toistaiseksi.

Tehyn keskuslakkotoimikunnan päätöksen mukaisesti ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana tehdään töitä vain vahvistetun työvuoroluettelon mukaisesti.

Keikkailu omalle työnantajalle esimerkiksi vuokrayritysten kautta kuuluu ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piiriin. Eli ylimääräisiä keikkavuoroja ei tehdä.

Tehyn päätös ryhtyä työtaisteluun on jäseniä sitova. Henkilöä, joka ei noudata ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa, kutsutaan rikkuriksi. Työtaistelun tavoitteena on saada kaikille sote-alan työntekijöille paremmat työolot ja työsuhteen ehdot. Kuulumalla liittoon jäsen sitoutuu noudattamaan liiton tekemiä päätöksiä ja sen antamia ohjeita. Rikkuroinnista tulee aina ilmoittaa luottamusmiehelle tai ammattiosastolle. Tehyn valtuusto päättää myöhemmin rikkureiden erottamisesta.

Työnantajalla ei ole oikeutta määrätä vuoronvaihtoon tai ylitöihin. Mikäli esihenkilö määrää sinua saapumaan työnantajan yksipuolisesti vaihtamaan työvuoroon, tulee esihenkilölle ilmoittaa noudattavansa liiton julistamaa laillista ylityö- ja vuoronvaihtokieltoa, ja ettei tule saapumaan kyseiseen työvuoroon.

Työnantaja kantaa vastuun asiakas- ja potilasturvallisuudesta työtaistelutilanteessa.

Työnantajan on annettava työvuoroluettelo kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen työvuoroluetteloon merkityn ajanjakson alkamista. Ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana tehdään pelkästään työvuoroluetteloon merkityt työvuorot. Kiellon aikana ei käytetä liukuvan työajan liukumia.

Vapaa-aikana ei tarvitse vastata työnantajan yhteydenottoihin, ellet ole sopinut varallaolosta. Jos tehtävääsi ei ole aiemminkaan kuulunut varallaoloa, niin ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana sitä ei aleta tekemään. Jos taas tehtävääsi kuuluu varallaoloa, niin ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana tehdään vain ne mahdolliset varallaolovuorot, jotka työvuoroluetteloon on suunniteltu.

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee kaikkia kuntasektorilla työskenteleviä SOTE-sopimuksen ja KVTES:n piirissä olevia työsuhteisia jäseniä. Myös työsopimussuhteiset esihenkilöt, määräaikaiset työntekijät ja henkilöstön edustajat ovat mukana. Vain virkasuhteiset jäsenet ovat rajattu tämän työtaistelun ulkopuolelle.  

Kaikki yksiköt ovat mukana ylityö- ja vuoronvaihtokiellossa (myös esim. päivystys-, tehohoito-, synnytys- ja leikkaustoiminta).

Työntekijöitä ei saa painostaa luopumaan ylityö- ja vuoronvaihtokiellosta ja eroamaan liitosta. Räikeimmillään painostamisessa voi olla kyse jopa rikoksesta (rikoslain 47 luku 3 §). Tällaisissa tapauksissa tulee aina ottaa yhteyttä työpaikan luottamusmieheen.

Lisätietoja saat tarvittaessa Tehyn asiointipalvelun kautta.

Päivitetty 6.9.

Työtaistelun murtaminen

Pakkotyölaki edellyttää uhkasakon uhalla, että Tehyn ja SuPerin on neuvoteltava työtaistelun aikana annettavasta suojelutyöstä. Jos neuvotteluissa ei päästä sopimukseen, aluehallintovirasto voi työnantajan pyynnöstä siirtää työtaistelun alkua viikolla. Siirto voidaan toistaa neljä kertaa. Käytännössä kyse on työtaistelun murtamisesta, koska työnantaja pystyy sanelemaan vaadittavan suojelutyön määrän.

Työhön pakottaminen

Pakkotyölain perusteella aluehallintovirasto (AVI) voi määrätä työnantajan hakemuksesta työtaisteluun osallistuvan työntekijän osallistumaan asiakas- ja potilasturvatyöhön. AVI voi määrätä myös työtaistelutoimenpiteenä irtisanoutuneen tehyläisen takaisin töihin aiemmalle työnantajalleen.

• Määräys voidaan antaa enintään kahdeksi viikoksi kerrallaan, mutta se voidaan uusia.
• Määräyksessä on ilmoitettava työn alkamisajankohta, kesto, toimintayksikkö ja yksilöitävä pääasialliset tehtävät.
• Työntekijä voidaan määrätä potilasturvatyöhön myös muualle kuin omaan työyksikköön.
• Asiakas- tai potilasturvatyöhön määrätylle pitää toimittaa siitä tiedoksianto henkilökohtaisesti tai postitse. Vastaanottajan henkilöllisyys varmistettava. Jos henkilöllisyyttä ei voida varmistaa, voidaan tiedoksianto toteuttaa haastemiehen välityksellä. Haastemiehellä on oikeus saada poliisilta virka-apua.
• AVI voi antaa määräyksen, vaikka joukkoirtisanoutumiseen osallistunut tehyläinen olisi jo työsuhteessa uuteen työnantajaan.
  • Uusi työnantaja ei saa päättää työsuhdetta sen vuoksi, että työntekijä saa määräyksen potilasturvatyöhön. Jos irtisanoutunut työntekijä on jo ehtinyt siirtyä toiselle työnantajalle työhön, voidaan hänet kuitenkin määrätä vain siihen toimintayksikköön, josta hän on irtisanoutunut.
  • Työmääräys ei saa aiheuttaa huomattavaa haittaa irtisanoutuneen mahdolliselle uudelle työnantajalle.
  • Joukkoirtisanoutuneelle määräys voidaan antaa myös toiseen yksikköön kuin siihen, jossa työntekijä on ennen irtisanoutumista työskennellyt. Työn tulee kuitenkin olla sellaista, että se vastaa henkilön osaamista ja ammattitaitoa.

Työntekijän oikeudet

• Työntekijälle on varattava tilaisuus tulla kuulluksi ennen määräystä.
• Määrättävän työtehtävän tulee vastata työntekijän osaamista ja ammattitaitoa.
• Työmääräys ei saa olla työntekijän henkilökohtaisen tilanteen kannalta kohtuuton, siinä on huomioitava työntekijän henkilökohtaiset olosuhteet ja perhetilanne.
• Jos potilasturvatyön tekemisestä aiheutuu poikkeuksellisia kustannuksia, kuten työmatkakulut ja mahdolliset majoituskustannukset, työntekijällä on oikeus korvaukseen.
• Työntekijällä on oikeus 1,3 kertaiseen korvaukseen verrattuna normaalin säännöllisen ajan palkkaan. Lisä- ja ylityökorvaus lasketaan 1,3 kertaisen korvauksen perusteella.
• Ammattiosastolle on varattava tilaisuus lausua ennen työnantajan esitystä potilasturvatyöstä aluehallintovirastolle. AVI voi kuitenkin antaa määräyksen, vaikka sitä vastustettaisiin. 

Lakon piirissä olevat tehyläiset ja lakon alainen työ

Lakolla tarkoitetaan työntekijöiden pidättäytymistä lakon alaisesta työstä, eli töihin ei mennä. Lakkovaroituksissa mainituissa yksiköissä tehtävä työ on lakon piirissä, joten siellä työskentelevät työsopimussuhteiset tehyläiset ovat lakossa.

Lakkoa käytetään painostuskeinona, kun asioiden eteenpäin vieminen ei onnistu työnantajan kanssa neuvottelemalla. Tehyn toimeenpanema lakko on työntekijän kannalta aina laillinen. Mahdolliset seuraamukset työtaistelutoimenpiteistä kohdistuvat aina Tehyyn.

Koska työ on lakossa, ei lakon alaista työtä voi siirtää saman työnantajan toisen yksikön hoidettavaksi. Tehyläiset eivät tee lakonalaista työtä.

Suojelutyö

Tehyn keskuslakkotoimikunta on päättänyt, etteivät he rajaa lakkoa tai anna lakon alaiseen työhön suojelutyötä.

Hakukielto ja tilapäisen siirron kielto

Lakkokohteisiin on julistettu hakukielto sekä tilapäisen siirron kielto, jotka alkoivat heti lakkovaroituksen antamisesta ja jatkuvat lakon päättymiseen saakka.

Kiellot tarkoittavat sitä, että tehyläiset eivät saa hakea tai ottaa vastaan lakkokohteissa avoinna olevaa työtä hakukiellon aikana eikä siirtyä SOTE-sopimuksen/KVTES 1 luvun 10 §:n tarkoittamalla tilapäisellä siirrolla tekemään lakkokohteisiin kohdistuvaa työtä tilapäisesti siirtokiellon aikana.

Jos työnantaja aikoo siirtää toisessa yksikössä työskentelevän työntekijän lakon kohteena olevaan yksikköön töihin, työntekijä kieltäytyy siitä liiton asettamaan työtaisteluun vedoten.

Lakkoavustus

Tehyn maksama lakkoavustus on 140 € jokaiselta viikonpäivältä, jolloin lakossa olevalla ei ole palkkatuloa lakon kohdeorganisaatiolta. Lakkoavustuksen hakemisesta ja maksamisesta ohjeistetaan lakossa olevia erikseen. Varmista, että yhteystietosi ovat Tehyn jäsenrekisterissä ajan tasalla. Lakkoavustukseen ovat oikeutettuja vain Tehyn jäsenet.

Rikkurointi

Tehyn päätös ryhtyä lakkoon on jäseniä sitova. Henkilöä, joka tekee lakonalaista työtä, kutsutaan rikkuriksi. Työtaistelun tavoitteena on saada kaikille sote-alan työntekijöille paremmat työolot ja työsuhteen ehdot. Kuulumalla liittoon jäsen sitoutuu noudattamaan liiton tekemiä päätöksiä ja sen antamia ohjeita. Rikkuroinnista tulee aina ilmoittaa luottamusmiehelle tai ammattiosastolle. Tehyn valtuusto päättää myöhemmin rikkureiden erottamisesta.

Työnantajan painostus

Työnantaja ei saa painostaa työntekijöitä, jos he osallistuvat Tehyn järjestämään lakkoon. Painostamista on, mikäli työnantaja yrittää saada henkilöstöä luopumaan lakosta, eroamaan liitosta tai saattamaan heitä epäedullisempaan asemaan muihin työntekijöihin verrattaessa. Kaikenlaisesta painostamisesta tulee raportoida välittömästi omalle luottamusmiehelle tai ammattiosastolle.

Painostamisesta voi seurata työnantajalle ja sen edustajalle sakkoa tai enintään 6 kk vankeutta (Rikoslain 47 luvun 3 ja 4§).

Työntekijän ei tarvitse kertoa työnantajalle, osallistuuko hän lakkoon. Yksittäinen työntekijä ei saa eikä hänen tarvitse allekirjoittaa tai hyväksyä mitään työnantajan esittämää asiakirjaa, joka liittyy lakkoon tai suojelutyöhön. Jos tällaisia vaatimuksia esiintyy, työntekijän tulee välittömästi ottaa yhteys luottamusmieheen.

Hätätyö

Laillinen työtaistelutoimi ei täytä hätätyön edellytyksiä. Työaikalain vastainen hätätyön teettäminen voi olla työnantajalle tai työnantajan edustajalle rangaistava teko.

Päivitetty 8.9.2022

Tehyn päätös ryhtyä tukitoimiin on jäseniä sitova. Kuulumalla liittoon jäsen sitoutuu noudattamaan liiton tekemiä päätöksiä ja sen antamia ohjeita. Yksittäisen jäsenen tärkein velvollisuus päätöksen synnyttyä on noudattaa Tehyn ohjeita. Työtaistelun piirissä oleva noudattaa tukitoimintaorganisaatiolta saatuja ohjeita.

Palkat ja työolot kuntoon

Kärkitavoitteemme neuvotteluissa on alan veto- ja pitovoiman turvaavat palkankorotukset. Lisäksi tavoittelemme lukuisia parannuksia työehtoihin, joilla parannetaan tehyläisten työoloja ja palkkausta. Yksityiskohtaisempia tietoja saat osallistumalla jäseniltoihimme.

Neuvottelutavoitteet on valmisteltu yhteistyössä ammattiosastojen ja yhteistyöjäsenjärjestöjen kanssa. 

Sote-alan pelastusohjelma

Hoitajajärjestöt Tehy ja Super esittävät sote-alalle viiden vuoden pelastusohjelmaa, jolla peruspalkkatasoa nostettaisiin 3,6 % vuosittain normaalien sopimuskorotusten lisäksi. Vaadimme, että Suomen hallitus sitoutuu tähän, jotta hoitoalan veto-ja pitovoima voidaan turvata. 

SOTE-sopimus

SOTE-sopimusta sovelletaan kuntasektorilla tehtävään sosiaali- ja terveydenhuollon työhön. Siinä on sovittu kunnan sote-sektorin työntekijöiden ja viranhaltijoiden työehdoista, kuten palkkauksesta ja työajoista. SOTE-sopimusta tullaan soveltamaan myös hyvinvointialueilla, kun sinne siirrytään vuoden 2023 alusta alkaen. Lisätietoja Työelämäoppaassamme.

KVTES

Kunnallista yleistä virka- ja työehtosopimusta sovelletaan kunnissa tehtävään työhön ja varhaiskasvatuksessa työskentelevät tehyläiset kuuluvat sen piiriin. Lastenhoitajat ovat KVTES:n suurin henkilöstöryhmä. Lisätietoja Työelämäoppaassamme.

Pääneuvottelijat

• puheenjohtaja Millariikka Rytkönen
• toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi

SOTE-sopimus

• toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi
• neuvotteleva edunvalvonta-asiantuntija Heidi Laurila
• edunvalvonta-asiantuntija Juha Honkakoski

KVTES

• toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi
• neuvottelupäällikkö Riikka Rapinoja

Neuvottelijat eivät ehdi vastata neuvotteluja koskeviin kysymyksiin sähköpostitse. He tiedottavat Twitterissä säännöllisesti väliaikatietoja neuvottelujen etenemisestä. ​Seuraa joko neuvottelijan omaa tai Tehyn Twitter-tiliä.

Ennen sopimuksen syntymistä neuvotteluissa käydään läpi monia vaiheita. Lue tästä lisää, miten neuvottelut käytännössä etenevät.