|
Sosiaali- ja terveysalan ammattijärjestö Tehyn mielestä hyvän vanhusten hoidon päätöksenteossa ei huomioida tasapuolisesti kaikkia sosiaali- ja terveysalalla työskenteleviä ammattiryhmiä eikä koulutuksellista osaamista hyödynnetä riittävästi. Yhtenä merkittävänä esteenä tälle on nykyinen kankea hallintorakenne.
Tehyn julkaisussa ”Vanhustyön vastuunkantajat” ehdotetaan tilanteen korjaamiseksi lisää moniammatillista yhteistyötä. Tämän lisäksi julkaisussa esitellään mallinnukset, joiden mukaan sairaanhoitaja toimisi pitkäaikaisen hoidon asiantuntijana ja lähihoitaja puolestaan toimisi vanhusten hoidon erityisosaajana. - Lääkärit tekevät diagnoosin ja määräävät hoidosta, muu henkilökunta toteuttaa käytännössä hoidon, seuraa ja arvioi sen vaikutukset. Lääkärit voisivat toimia nykyistä selkeämmin lääketieteellisinä johtajina, mutta itse hoitotyön johtamisen ja hoidon resursseista päättämisen tulisi olla koulutetun hoitohenkilökunnan johtajan tehtävä, sanoo Tehyn kehittämisyksikön johtaja Tarja Honkalampi. Honkalampi uskoo, että lääkärityöpanoksen kohdentaminen vanhusten pitkäaikaishoidossa diagnoosien tekemiseen, tutkimukseen ja hoidosta päättämiseen sekä nykyistä toimivampi muu sosiaali- ja terveydenhuollon työnjako vaikuttaisi yksilötasolla asiakkaan kokemaan hoidon laatuun ja yhteiskunnalliseen tuottavuuteen ja talouteen. - Ikäihmisten hoidossa korostuvat mm. yksilöllisen elämänkaarikokemuksen tunteminen ja ymmärtäminen, omaisten ja läheisten rooli ihmisen elämässä, toimintakyvyn ylläpitäminen, ravitsemus sekä virikkeellinen ympäristö ja arkitoiminta. Nämä ovat juuri hoitajien osaamisen ydinaluetta.
Moniammatillisuus parantamaan käytännön työtä
Tehyn asiamiehellä, terveydenhuollon maisteri, ylihoitaja Tuulariitta Ruontimolla on vuosien kokemus vanhusten pitkäaikaishoidosta. Ruontimo lähtisi kaatamaan vanhoja raja-aitoja ja uudistaisi työnjakoa sekä antaisi toimivaltaa enemmän ja lähemmäs käytännön toimintaa. - Kunkin vanhusten hoidon piirissä työskentelevän ammattiryhmän pitäisi voida keskittyä osaamisensa ydinalueeseen. Hoitotyön johtamisella ei useinkaan ole juridisesti määriteltyä asemaa. Hoitolaitosten hallintomallien johto- ja esimiessuhteet kaipaavat selkiyttämistä, jotta päätöksiä voidaan tehdä nykyistä sujuvammin. Ruontimo kaipaa hallintouudistusten lisäksi erityisesti moniammatillista yhteistyötä. - Käytännön työssä henkilöstöltä edellytetään nykyistä enemmän yhteistoimintaa ja sopimista sekä selkeästi muotoiltua kaikille yhteistä tavoitetta, jota ei nyt ole monessakaan työyksikössä määritelty.
Sairaanhoitajasta asiantuntija, lähihoitajasta erityisosaaja pitkäaikaisessa hoidossa
Ruontimo on tehnyt vanhusten pitkäaikaishoitoon Toimiva terveyskeskus-hankkeen tavoitteiden mukaisesti muodostetut sairaanhoitajan ja lähihoitajan uudet työnjakomallit, joiden mukaan sairaanhoitaja toimii pitkäaikaishoidon asiantuntijana ja lähihoitaja vanhusten hoidon erityisosaajana. Sairaanhoitajan ammatillisessa asiantuntijuudessa korostuu hoidon kokonaisuuden itsenäinen suunnittelu, toteuttaminen ja arviointi sekä koordinointivastuu. - Vanhusten hoidossa sairaanhoitaja voi ottaa hoitotyön asiantuntijavastuun ja toimia hoitoketjussa ohjaajana, tiedon hankkijana sekä hoitokokonaisuuden koordinoijana. Tähän on jo koulutusvaiheessa annettu valmiudet. Lähihoitajan erityisosaaminen korostuu puolestaan henkilökohtaisessa potilastyössä. - Lähihoitajilla on laaja-alaista osaamista. He hallitsevat perushoidon lisäksi apuvälineosaamista, lääkehoito-osaamista ja ravitsemukseen sekä terveyden edistämiseen liittyvää osaamista. Heidän työpanoksellaan on merkittävä rooli vanhusten kuntoutuksessa ja itsenäisessä selviytymisessä. Oleellista Ruontimon mukaan on se, että molempien ammattiryhmien koulutus ja osaaminen on Suomessa korkeatasoista, mutta sitä ei osata hyödyntää riittävästi. - Niin lääkärin, sairaanhoitajan, lähihoitajankaan tai lääkärinkään tehtäviä ei pidä laittaa keskenään arvojärjestykseen, sillä kunkin ammattiryhmän osaamisalue on erilainen ja kaikkien yhteistyötä tarvitaan vanhusten hoidossa. Toivoisin, että keskinäisessä työnjaossa kuitenkin nykyistä enemmän tunnustettaisiin se tosiasia, että hoitajilla on käytännössä vastuu potilaista ja potilasturvallisuudesta.
Hoidettavien määrä ei vähene hallinnollisilla päätöksillä
Ruontimo on seurannut huolestuneena keskustelua ja hallintomalliehdotuksia, joissa hoidettavien määrään yritetään vaikuttaa siirtämällä vanhukset esimerkiksi sosiaalitoimen piiriin. - Ei hoidettavien määrä vähene mihinkään hallinnollisilla päätöksillä. Mielestäni jo nyt terveyskeskuksessa hoidossa olevista vanhuksista ei pystytä juurikaan enää kotiuttamaan, sillä kyseessä ovat vanhukset, jotka eivät enää pärjää ilman laitoshoitoa tai ympärivuorokautista hoitoa. Sen sijaan hoidettavien määrään voidaan pidemmällä tähtäimellä vaikuttaa, jos keskitytään terveyden edistämiseen jo siinä vaiheessa kun ei olla vielä lähelläkään pitkäaikaishoidon tarvetta. Tehyn selvitys ”Vanhustyön vastuunkantajat” internetissä (vuoden 2009) julkaisut:
www.tehy.fi/selvitykset Lisätietoja: Tarja Honkalampi, p. (09 ) 5422 7160
Tuulariitta Ruontimo, p. (09) 5422 7170
|
