kuva: Pasi Leino

Tehyn Rytkönen ärähtää valmiuslain käytöstä: Miksi tarjota porkkanaa, kun voi käyttää keppiä?

Julkisuudessa on viime päivinä jälleen väläytelty valmiuslakia nopeasti pahentuneen koronatilanteen takia. Se tarkoittaisi hoitajien perusoikeuksiin kajoamista jo toisen kerran tänä vuonna. 

Valmiuslain käyttö edellyttää välttämättömyyttä eli tilannetta, jossa kaikki muut keinot on käytetty. Hoitohenkilöstön suhteen ei keväällä toimittu näin. Hoitajia ei edes yritetty houkutella tarvittaviin tehtäviin sopimalla paremmista työehdoista ja lisäkorvauksista vaan siirryttiin suoraan valmiuslailla pakottamiseen.  Tilanne näyttää pahasti nyt samalta.  

Yritykset ovat saaneet laajasti koronatukia. Myös kunnille on osoitettu ennätykselliset lisävaltionosuudet koronakuluihin. Mitä valtiovalta lupaa hoitajille? Perusoikeuksien rajoittamista uudelleen.  Tehyn puheenjohtajan Millariikka Rytkösen mukaan tämä ei voi enää olla kiinni edes rahasta. Kunnille on jo osoitettu reippaasti lisärahoitusta ja valtiovalta on luvannut korvata jatkossakin koronasta aiheutuvat kulut. 

­- Näen tämän ikävä kyllä niin, että miksi tuhlata porkkanaa, kun voi antaa keppiä? Tämä tuntuu olevan korona-Suomen pelin henki hoitajien kohtelussa. Valmiuslaki on liian kätevä väline hoitajien pakkositouttamiseen. Ja rahasta puhumisesta välttyy kätevästi, kun on keino pakottaa, Rytkönen lataa.

Rytkönen pohtii, miltä mahtaa tuntua hoitajista, jotka uutisista kuulevat, että valtiovalta suunnittelee jälleen heihin kohdistuvia pakkotoimia. Siis niistä samoista hoitajista, jotka jo keväällä vaaransivat oman ja läheistensä terveyden hoitaessaan koronapotilaita aluksi puutteellisissa varusteissa kuten kertakäyttösadetakeissa. Heistä, jotka kuormittuivat pitkissä vuoroissa raskaasti suojautuneina, tinkivät lomistaan ja olivat sidottuja työhönsä vailla normaaleja irtisanoutumisehtoja.

- Jäseniltä tulevien viestien perusteella tuntuu vihaiselta, pettyneeltä ja surulliselta. Mikä Suomea vaivaa? Miksi meillä hoitajia kohdellaan näin, kun lähes kaikki muut Euroopan maat palkitsevat, arvostavat aidosti ja välittävät hoitajistaan.

Hoitajapula ei ole mikään uusi ongelma vaan ollut hyvin tiedossa jo kauan ennen koronaa.

- Valmiuslakia ei missään tapauksessa ole tarkoitettu ratkomaan pitkän ajan kuluessa syntynyttä resurssipulaa. Mutta keväällä sitä käytettiin siihenkin. Työnantajat siirsivät valmiuslain nojalla vailla koronaan liittyvää perustetta lomia, teettivät pakkoylityötä ja pidensivät irtisanomisaikoja, kertoo Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi.

- Tehy teki väärinkäytöksistä tuolloin kantelun oikeusasiamiehelle, mutta sen käsittely on kesken. Jos valmiuslaki tulee nyt käyttöön kevään tapaan, hoitajien oikeusturva vaarantuu taas, hän varoittaa.  

Tehyn valtuusto käsitteli tilannetta tänään sääntömääräisessä etäyhteyksin pidetyssä kokouksessaan ja pintaan nousi monta vakavaa kysymystä. Laajasti maan hoitohenkilöstöä edustavat Tehyn päättäjät haluavat vastauksia siihen, miksi Suomi ei halua käyttää rahaa koronan hoidosta käytännössä vastaaviin hoitajiin ja miksi heidät taas aiotaan pakottaa työhön.

Lisätietoja:
Tehyn puheenjohtaja Millariikka Rytkönen, p. 040 821 0028
Tehyn edunvalvontajohtaja Else-Mai Kirvesniemi, p.  050 346 0847

Kommentit

Käyttäjän Seija Järvirova kuva

Sitäkö tämä valmius laki taas tarkoittaa. Pääministerikin otti ensimmäisenä hoitohenkilökunnan pakottamisen töihin. Ei voi olla niin, että vain hoitajia pakottamalla tämä pandemia loppuu. Korvauksista ei puhuta mitään. Pitäähän siihen valmius lakiin tulla muitakin poikkeamia tavallisesta. Tämä pandemia on juuri nyt aivan "kotitekoista", eikä ulkomailla ole tämän kanssa mitään tekemistä. Miksi kansalaiset ovat niin tyhmiä etteivät tajua näitä jatkuvia toimintaohjeita koronan taltuttamiseksi. Tee niin ja niin ei pitäisi olla kenellekään enää epäselvää. Kun tätä nyt jatkuu varmasti ensi vuonnakin, niin ihmettelen miten hoitohenkilökunta tämmöistä "rumbaa" jaksaa. Aivan hirvittää tämä meno.

Käyttäjän Terhi Tuominen-Seittonen kuva

Eipä ole Suomen hallituksella tullut mieleen, että onko niitä hoitajien enää käytettävissä samalla tavalla, kuin keväällä. Moni äänesti jaloillaan näistä kriittisimmistä pisteistä, lähtivät muualle töihin tai opiskelemaan, kun ei kaunista alkulupauksista sitten mitään tullutkaan. Monet psyykkiset sairauden ovat tulleet vasta nyt esille, kun ei ole joustettu työntekijöille missään kohtaan. Kuka maksaa nyt kalliisti?

Käyttäjän Kari Mattila kuva

Moi

Erittäin hyvä teksti. Nyt telkkariin ja mielellään vastaavat ministerit kertomaan meille tyhmille hoitajille ja muulle kansalle miksi asia on näin. Tehyllä on varmasti jokin sen verran hyvä tuttu mediassa että tämän saa järjestettyä. Minä ainakin haluaisin kuulla vastaukset!

Käyttäjän Sinikka Piippo kuva

Ensin uhkaa valmiuslaki, joka keväällä jo koettiin. Mikäli henkilöstö uhkaisi esim. joukkoirtisanomisilla, otetaan käyttöön potilasturvallisuuslaki ( pakkolaki ), joka sekin nähty. Toivoisin hartaasti, että järjestön laki-ihmiset selvittäisivät mikä on ihmisoikeuslainsäädäntö. Kansalaisille pakotteiden asettaminen, kuten maskin käyttö, on niin vaikeaa. Mutta koulutettua henkilöstöä voidaan pakottaa venymään.