Työ kuormittaa – mistä voimavarat? 

Muutos parempaan voi toteutua vain, jos siihen on todellista tahtoa. Muutosvoima-blogisarjassa Tehyn asiantuntijat kertovat miten sosiaali- ja terveyspalvelut saadaan kuntoon. Muutosvoimaa – sitä me peräänkuulutamme kaikilta tulevilta sote-päättäjiltä. 

Enää ei pitäisi olla epäselvää kenellekään, että sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt ovat niin kuormittuneita, että on vaikea nähdä valoa tunnelin päässä.

Aamulehti teki lokakuussa kyselyn sairaanhoitajille heidän työstään. Uutisessa (31.10.2021) tuli esille työn kuormittavuus, joka aiheuttaa jopa työuupumusta. Syyksi nostettiin sijaispula, matala palkkaus sekä työoloissa olevat epäkohdat.

Tämän osoittaa myös Tehyn laaja selvitys, joka on tehty ammattihenkilöille marraskuussa 2021. Kyselyyn vastasi 5302 tehyläistä sosiaali- ja terveysalan ammattilaista.

Kaksikolmannesta kertoi, että he joutuvat keskeyttämään työtehtäviä tai suorittamaan useaa työtehtävää yhtäaikaisesti. Vastaajista 70 % kokeekin olevansa kognitiivisesti haitallisesti tai vakavasti kuormittuneita.

Sote-alan työssä tarvitaan huomiokykyä, muistia, päätöksentekoa ja ongelmanratkaisua. Tietotulva on valtavaa, työn keskeytykset tyypillisiä ja työympäristössä on usein häiriötekijöitä. Tällainen työ on aivojen kannalta kuormittavaa ja vaikuttaa jaksamiseen.  Työyhteisössä olisi tärkeä kehittää toimintatapoja, joilla minimoidaan keskeytykset työssä.

Myös eettinen kuormitus koettiin haitalliseksi tai vakavaksi (59 %). Ammattihenkilöt arvioivat, että he joutuvat toimimaan eettisten periaatteiden vastaisesti ja kokevat, etteivät he voi tehdä työtään niin hyvin kuin haluaisivat. Työyhteisössä olisikin tärkeää käydä keskustelu, mikä on oikein ja riittävän laadukasta.

Fyysisen kuormituksen osalta tilanne on hieman parempi, kun 59 % ammattihenkilöistä arvioi, että lihastyön rasitus tai hankalat työasennot kuormittavat vähäisesti tai ei ollenkaan. Kuitenkin 41 % kokee siinä haasteita. Työntekijän oma vastuu hyvinvoinnista on tärkeää, mutta arvostettavaa on, jos työnantajalla on siihen tukikeinoja.

Selkeästi eniten kuormitusta aiheuttaa ammattihenkilöille kiire (3044 mainintaa), pula henkilöstöstä (913 mainintaa), huono ilmapiiri (n = 213), väkivalta tai sen uhka (n = 459). Myös huono palkka oli mainittu kuormitusta aiheuttavaksi tekijäksi (n = 219 mainintaa).

Tämä oravanpyörä pysähtyy vain rahalla. Rahalla on vahva vaikutus niin pito- kuin vetovoimaan sote-alalla.  Kun saadaan riittävästi henkilöstöä, sillä on kiirettä alentava vaikutus. Kun työntekijät kokevat jaksavansa työssä, se vaikuttaa ilmapiiriin positiivisesti.

Tampereen kaupungin hoitotyön päällikkö Birgit Aikio totesi äskettäin Aamulehdessä, että sote-alalle tultaessa tiedetään, että ala on kuormittava, joten se on ammatinvalintakysymys. Mutta toive on, että käsiä ei nosteta pystyyn hyväksymisen merkiksi. Etsitään ratkaisuja, miten kuormitustekijöitä voidaan vähentää tai poistaa.

Nyt on ratkaisujen aika ja hetki, jolloin ammattihenkilöiden kohtuuttomaan kuormituksen poistamiseen pitää puuttua. He ovat jälleen kerran kertoneet, mikä kuormittaa. Muutokset eivät tapahdu hetkessä, mutta paljon voidaan tehdä nopeastikin ja helpottaa henkilöstön jaksamista. Sekin on jo todettu, että yhteiskuntamme voi todella nopeasti tehdä muutoksia työkäytäntöihin, kun muuta vaihtoehtoa ei ole.


Ammattihenkilöstön voimavaroja voidaan lisätä monin tavoin
 

1. Rahan voimalla lisää työntekijöitä, jolloin jatkuva tarve joustoille vähenee ja työntekijät voivat paremmin. 

2. Osallistava johtaminen, jossa työntekijät ovat mukana kehittämässä omia työolojaan.

3. Työolosuhteissa esiintyviin epäkohtiin puututaan välittömästi. Näitä ovat esimerkiksi epäasiallinen kohtelu, väkivalta tai sen uhka.