Työpaikkaväkivalta sosiaali- ja terveydenhuollossa

Työpaikkaväkivalta tarkoittaa fyysisen väkivallan tai sen uhan kohteeksi joutumista työtehtävien aikana. Se voi olla fyysistä väkivaltaa, kuten kiinnipitämistä, huitomista, raapimista, lyömistä, potkimista tai ääritapauksessa aseen käyttöä.

Tehyläiset kokevat usein fyysistä väkivaltaa tai sen uhkaa työpaikalla. Työpaikkaväkivalta voi ilmetä myös uhkaavana käytöksenä, ahdisteluna tai pelotteluna.

Työpaikkaväkivaltaa ei pidä vähätellä. Sellaisesta väkivallasta ja uhkailusta, jota ei missään nimessä voida hyväksyä, työnantajan pitää tehdä rikosilmoitus tai avustaa työntekijää sen tekemisessä.

Työnantajan täytyy ennakoidusti tunnistaa ja selvittää työhön liittyvä väkivallan uhka ja arvioida sen merkitys työntekijöiden turvallisuudelle. Työpaikkaväkivallan arvioinnissa selvitetään

  • onko väkivallan riski tavanomaista, yleistä väkivallan riskiä suurempi tai onko väkivallan uhka ilmeinen.
  • kuinka paljon toimialalla tai työtehtävissä väkivaltatilanteita tilastojen mukaan tapahtuu.
  • onko työssä väkivallan uhkaa lisääviä piirteitä.

Arvioinnissa kannattaa käyttää hyväksi työpaikan työsuojeluhenkilöstön ja tarvittaessa ulkopuolisten, kuten työterveyshuollon asiantuntemusta. Väkivalta ja sen uhka vähentävät työhyvinvointia ja aiheuttavat työntekijälle haitallista työkuormitusta, vaikka vain harvoin seurauksena on fyysinen vamma.

Työpaikkaväkivallan ennaltaehkäisy

Työpaikkaväkivallan arvioinnissa todettujen väkivaltariskien mahdollisuutta pitää vähentää työtapojen ja työtilojen suunnittelulla. Väkivallan uhan torjunnassa on merkitystä muun muassa

  • työtilan muodolla (poistumismahdollisuus)
  • kulkuteiden järjestelyillä
  • kaluston sijoituksella
  • vastaanoton järjestelyillä
  • hälytysjärjestelmien toimivuudella.

Työntekijän koulutuksessa ja perehdytyksessä varmistetaan, että työntekijä tuntee mahdolliset vaaratilanteet ja menettelytapaohjeet niiden varalta sekä osaa toimia uhkatilanteissa.

Väkivallan torjumiseen tai rajoittamiseen on oltava tarvittavat hälytyslaitteet ja -järjestelmät sekä mahdollisuus nopeaan avunsaantiin. Hälytyslaitteet on valittava ja sijoitettava siten, että ne ovat helposti työntekijän käytettävissä vaaratilanteissa. Hälytys on voitava tehdä huomaamattomasti.

Yksintyöskentely

Mahdollisen työpaikkaväkivallan arvioinnissa on huomioitava yksintyöskentely. Jos työssä on työpaikkaväkivallan mahdollisuus, yksintyöskentelyä on rajoitettava.

Jos yksintyöskentelyä ei voida välttää, on väkivallan uhan riskiä vähennettävä ennakoimalla vaaratilanteet kiinnittämällä huomio työtapoihin, työtiloihin, työympäristöön, työaikajärjestelyihin, viestiyhteyksiin sekä koulutukseen ja perehdyttämisen toteutukseen.

Päivitetty 14.4.2021