Sisäilmaepäily

Sisäilmaongelmat ovat muutaman kymmenen vuoden aika yleistyneet ja huonosta sisäilmasta kärsiviä on paljon. Huono sisäilma sairastuttaa ja oireet voivat olla esimerkiksi

  • yskää
  • oksentelua
  • kuumehorkkaa
  • silmätulehduksia
  • hengitystietulehduksia
  • iho-oireita
  • hermoston ja muistin rappeutumista.

Usein sisäilmaepäily herää, kun erilaisia oireita ilmaantuu työpäivän aikana ja oireet vähenevät poissa työpaikalta ollessa. Ota sisäilmaepäily esiin työterveyslääkärin vastaanotolla ja ilmoita epäilystä työnantajalle.

Työsuojeluvaltuutettuun on hyvä ottaa yhteys heti sisäilmasairausepäilyn ilmetessä.

Työnantajan toimenpiteet

Työpaikalla täytyy olla käytännöt, joilla voidaan ehkäistä sisäilman laatuun liittyvä terveyshaitta ja hoitaa ongelmatilanteet. Työnantajan pitää heti ryhtyä toimiin työntekijöiden altistumisen ehkäisemiseksi ja syiden poistamiseksi.

Käytännössä selvittely alkaa tutkimuksilla, joissa ratkaistaan sisäilmaongelman syy. Selvittelyn pitää olla suunnitelmallista ja moniammatillista. Tarvittaessa voidaan perustaa sisäilmaryhmä. Selvittelyyn voivat osallistua

  • työterveyshuolto
  • työsuojeluvaltuutettu
  • työsuojelupäällikkö
  • kiinteistöhuolto
  • isännöitsijä.

Työnantajalla on vastuu työterveydestä, joten sisäilmasairastuneelle pyritään löytämään väistötila. Väistötilaa etsitään sisäilmasairastuneen ehdoilla.

Työsuojeluvaltuutettu on hyvänä apuna väistötiloja selvitettäessä, koska hänellä on yleinen tieto siitä, missä sisäilmaepäilyjä esiintyy.

Kun kiinteistön kunto on selvitetty, työnantaja tulkitsee saadut tulokset pätevien asiantuntijoiden avulla. Sen jälkeen se toteuttaa korjaustoimet laaditun suunnitelman ja aikataulun mukaisesti. Tehtyjen toimien vaikutusten seuranta on tärkeää.

Työnantajan avoin ja oikea-aikainen tiedottaminen sisäilmaongelman selvittelystä ja ratkaisemisesta ennaltaehkäisee huhujen syntymistä.