Kysymyksiä työntekijän rokotuksista

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijää ottamaan rokotteen?

Rokotuksen ottamiseen ei voi pakottaa, sillä jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Työntekijöiden rokotuksiin on tulossa muutoksia 1.3.2018 voimaan tulevan tartuntatautilain säädöksen (48 §) vuoksi, jossa säädetään työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista potilaiden suojaamiseksi.

Tartuntatautilain säädös velvoittaa työnantajaa arvioimaan sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä henkilöstöltä tarvittavan rokotesuojan potilaiden suojaamiseksi. Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, joiden asiakas - ja potilastiloissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Lain mukaan näissä yksiköissä työnantaja saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan. 

Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä edellytetään usein terveydentilan selvitystä ennen toimen tai viran vastaanottamista. Työnantajalla voi siis olla perusteltu syy selvittää työntekijän rokotussuojaa osana terveydentilaselvitystä työhönottotilanteessa tai soveltuvuutta tartuntatautilainsäädännön tarkoittamissa tehtävissä. Näin voi olla esimerkiksi rekrytoitaessa henkilöstöä yksiköihin, joissa hoidetaan potilaita, joiden immuunipuolustus on puutteellinen. Mikäli työntekijä ei halua kertoa onko ottanut rokotteen tai toimittaa soveltuvuustodistusta työnantajalle, työnantajalla voi olla perusteltu syy siirtää työntekijä muihin työsopimuksen mukaisiin tehtäviin. 

Jokaisen terveydenhuollon ammattihenkilön kannattaa hankkia Suomen terveysviranomaisten suosittelemat ja kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Rokottautuminen ennaltaehkäisee tautien leviämistä ja edistää ammattihenkilön oman terveyden lisäksi myös yhtenä keinona potilasturvallisuutta.

Pitääkö työntekijän kertoa työnantajalle, onko hän ottanut influenssarokotteen?

Työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa rokotuksesta tai toimittaa soveltuvuustodistusta työnantajalle. Työntekijän terveydentilatiedot kuuluvat yksityisyydensuojan ydinalueeseen. Ne ovat arkaluonteisia henkilötietoja, joiden käsittelystä on säädetty laissa.
Myöskään työterveyshuollolla ei ole oikeutta luovuttaa soveltuvuustietoja työnantajalle ilman työntekijän lupaa. 

Rekrytointitilanteessa työnantaja voi edellyttää tartuntatautilain mukaista rokotesuojaa. Työnantaja voi jättää työntekijän palkkaamatta työtehtävään, jos selvityksiä ei toimiteta. Myös työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta.
Työsuhteessa olevalle työntekijälle työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota työsopimuksen mukaista muuta työtä, mikäli työntekijä ei toimita soveltuvuustodistusta tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin.

Voiko työterveyshuolto luovuttaa hoitohenkilökunnan rokotustietoja esimiehelle?

Yksittäisen työntekijän terveydentilatietoja ei voi luovuttaa ilman asianomaisen työntekijän suostumusta tai nimenomaista lainsäännöstä, joka oikeuttaisi tietojen antamisen.

Työterveyshuolto voi kuitenkin luovuttaa työnantajalle nimettömiä koontitilastoja koko henkilöstön (esim. tietyn osaston) rokotuskattavuudesta.

Työnantajan on nimettävä työnantajan edustamat henkilöt ja määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen.

Voiko työnantaja velvoittaa työntekijää käyttämään hengitysmaskia, jollei työntekijä ole rokotettu?

Työnantaja voi potilasturvallisuuteen vedoten määrätä henkilönsuojainten käytön. Työlainsäädännön perusteella työnantajan noudattamia ohjeita pitää noudattaa. Työnantaja vastaa työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden lisäksi myös potilasturvallisuudesta.
Työntekijöitä on kohdeltava tasavertaisesti. Periaatteessa koko henkilökunnan on käytettävä henkilönsuojaimia samoissa tehtävissä.

Henkilönsuojaimet ovat lähtökohtaisesti tarkoitettu työntekijöiden terveyden suojaamiseen. Työpaikalla kannattaa yhteisesti sopia, missä tilanteissa henkilönsuojainten käyttö on potilasturvallisuussyistä järkevää.  Tämä on työnantajalle myös kustannuskysymys.
Henkilönsuojainten käytöstä osana toimintayksikön potilasturvallisuutta sovitaan potilasturvallisuussuunnitelmassa, joka laaditaan yksiköittäin.

Voinko sairaanhoitajana rokottaa työkaveriani?

Jos työkaverit rokottavat toisiaan, pitäisi siihen olla kirjallinen lupa lääkäriltä, joka vastaa lääkehoidon toteuttamisesta.

Työkaverin rokottamisessa on ongelmallista myös se, että rokottajalta puuttuvat rokotettavan potilastiedot ja näin vasta-aiheet voivat jäädä huomaamatta.

Rokotusten tarkka ja huolellinen kirjaaminen potilastietojärjestelmiin on keskeistä, jotta annetuista rokotuksista saadaan kerättyä oikeat tiedot. Rokotustiedot kerätään suoraan potilastietojärjestelmistä valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.

Työkaveri, joka antaa rokotteen, ei voi kuitenkaan itse kirjata toimenpidettä potilastietojärjestelmään. Tiedon luotettavuus kärsii, jos eri ihminen kirjaa tiedot kuin itse rokottaja.  Potilasasiakirjaukset tulee tehdä viipymättä, asetuksen potilasasiakirjamerkinnöistä mukaisesti, potilastietojärjestelmään.

Tartuntatautiasetuksen mukaan rokotteen saa pistoksena antaa vain lääkäri. Lääkärin valvonnassa rokotteen saa antaa asianmukaisen koulutuksen saanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja. Lääkärin valvonta ei tarkoita konkreettista läsnäoloa rokotushetkellä, mutta lääkäri on vastuussa siitä, että rokotteen antajalla on asianmukainen koulutus rokottamiseen liittyen.

Miten määritellään ne potilaat, jotka ovat tartuntatautilaissa vakaville seurauksille alttiita?

Lain mukaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia sekä alle yksivuotiaat, 65- vuotta täyttäneet ja raskaana olevat. THL on laatinut esimerkkejä rokotustarpeesta eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä. Lue lisää tästä.

Käytännössä lain soveltamisen piiriin kuuluvien yksiköiden luetteleminen yksiselitteisesti on vaikeaa, koska esim. laitoshoidossa tai kotihoidossa oleva asiakaskunta ja sen terveydentila vaihtelee saman palvelumuodon sisälläkin. Viime kädessä työnantaja päättää lääketieteellisen arvion perusteella yksikkökohtaisen rokotesuojan tarpeen.

Koskeeko tartuntatautilain säädös työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista varhaiskasvatusta?

Tartuntatautilain säädös ei koske varhaiskasvatusta. Varhaiskasvatus ei kuulu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alaan. THL suosittelee myös päivähoidon henkilöstölle tarjottavan vuosittaisia influenssarokotuksia sekä työn vaarojen arviointiin pohjautuen MPR-rokotteita ja vesirokkorokotetta, ellei työntekijällä ole jo sairastetun taudin suojaa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan edellä mainituista rokotuksista.

Koskeeko tartuntatautilain säädös työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista kotihoitoa?

Tartuntatautilain säädös ei koske kotihoitoa. Päiväkodit, koulut ja asiakkaiden kodit eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä.  Tartuntalain mukaan määritelmä asiakas- ja potilastilalla tarkoitetaan asiakas- ja potilashuoneita, sairaankuljetuksessa käytettäviä kulkuneuvoja sekä näihin verrattavia tiloja, joissa on mahdollisuus tartunnalle tai sen leviämiselle asiakkaisiin tai potilaisiin. Koti ei ole laissa tarkoitettu asiakastila. Kotisairaanhoidon asiakkaiden osalta rokotussuojan tarve voi perustua potilaskohtaiseen lääketieteelliseen riskinarvioon tai henkilöstön yhteiskäyttöön kotihoidon lisäksi myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiloissa.

Viime kädessä työnantaja päättää lääketieteellisen arvion perusteella toimialue- ja yksikkökohtaisen rokotesuojan tarpeen.

Kuka vastaa työntekijöiden rokottamisesta (potilaiden suojaamiseksi)?

Työterveyshuolto koordinoi työntekijöiden rokotuksia. Se selvittää rokotukset, sairastetut taudit ja varmistaa yksilöllisen terveydentilan perusteella rokotuksen sopivuuden. Lisäksi työterveyshuolto arvioi työntekijän soveltuvuuden ko. tehtävään työnantajan määrittelemän ja tehtävän edellyttämän rokotustarpeen perusteella. Työntekijä toimittaa soveltuvuustodistuksen työnantajalle.

Työntekijän rokotukset antaa rokottamiseen asianmukaisen koulutuksen (rokotusasetus) saanut henkilö ja potilasasiakirjaukset tehdään viipymättä potilastietojärjestelmään asetuksen potilasasiakirjamerkinnöistä mukaisesti.

Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ne rokotukset, joilla työntekijää suojataan työstä johtuvilta vaaroilta sekä tartuntatautilain mukaiset rokotukset potilaiden suojaamiseksi.

Miten työntekijän aiemmat sairaudet selvitetään (tuhkarokko, vesirokko)?

Työterveyshuolto arvioi työntekijän soveltuvuuden tartuntatautilain 48 § tarkoitettuihin tehtäviin ja selvittää aiemmin sairastetut sairaudet ja rokotesuojat (vesirokko, tuhkarokko jne.). Mikäli ei ole varmuutta työntekijän aiemmin sairastetusta sairaudesta tai rokotuksesta, rokotesuojaa vahvistetaan tarvittaessa työterveyshuollossa. Lähtökohtaisesti luotetaan työntekijän ilmoitukseen esim. vesirokon sairastamisesta (kuten muutenkin terveydenhuollossa). Influenssan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskän osalta laissa edellytetään rokotuksen antamaan suojaa. Tästä syystä tarvitaan todistettava tieto rokotteesta ja sen ottamisen ajankohdasta. Mikäli jostain syystä on tarpeen selvittää vasta-aineita, se voidaan tehdä työterveyshuollossa työnantajan kustantamana.

Miten varmistetaan, että työntekijän yksiöllinen terveydentila otetaan huomioon esim. yliherkkyys/allergiat? 

Työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollon toimipisteessä rokottaja arvioi työntekijän yksilöllisen terveydentilan perusteella mahdolliset rokottamisen vasta-aiheet, kuten muutenkin terveydenhuollossa. Tartuntatautilain mukaan 1.3.2018 lähtien työnantaja saa vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden asiakas - tai potilastiloissa tapahtuvaan työskentelyyn sairaala- tai laitoshoitoa antavissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä sekä potilaiden kuljetuksessa. Erityinen syy voi tartuntatautilain mukaan olla esimerkiksi se, ettei ole käytettävissä muuta ammattitaitoista henkilökuntaa, yliherkkyys tai muu rokotettavan ominaisuus taikka uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin. Yksilöllinen terveydentila on siis tartuntatautilaissakin tarkoitetty erityinen syy, joka on otettava huomioon.

Kuka vastaa työntekijöiden mahdollisten haittavaikutusten ilmoittamisesta ja tarvittavasta hoidosta, jos työntekijä ottaa rokotuksen potilaiden turvaamiseksi?

Rokottajatahon tulee ilmoittaa toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden ja rokotteiden käyttöön liittyneet ennalta tiedettyä merkittävämmät haittavaikutukset Fimealle. Rokotettu henkilö voi myös itse tehdä haittavaikutusilmoituksen Fimeaan. Epäillystä lääkkeen/rokotteen haittavaikutuksesta kannattaa viipymättä ilmoittaa hoitavalle lääkärille ja terveydenhuollon yksikköön, jossa rokotus on annettu. Tästä syystä on tärkeää, että potilasasiakirjamerkinnät myös työntekijöiden rokotuksista tehdään asianmukaisesti ja viipymättä potilasasiakirjoihin. Mahdolliset haittavaikutuksien edellyttämä hoito järjestetään kuten muutoinkin terveydenhuollossa.

Kuka vastaa tartuntatautilain mukaisista alan opiskelijoiden rokotuksista? 

Tartuntatautilain säädös henkilöstön rokotuksista potilaiden suojaamiseksi koskee myös alan opiskelijoita. Opiskelijaterveydenhuolto vastaa opiskelijoiden rokotuksista. Säädös tulee voimaan 1.3.2018.

Opiskelijan tulee hyvissä ennen harjoittelujaksoa selvittää, mitä työskentelyyn tarvittavasta suojasta määrätään siinä toimipisteessä, mihin hän on menossa työharjoitteluun. Opiskelija saa tarvitsemansa rokotukset opiskeluterveydenhuollosta. Kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset ovat opiskelijalle maksuttomia. Opiskelijan ilmoituksen perusteella opiskelijaterveydenhuolto hankkii tarvittavat rokotukset, varmistaa yksilöllisen terveydentilan perusteella rokotuksen sopivuuden ja huolehtii opiskelijoiden rokottamisesta ennen työharjoittelun alkua. Mikäli ei ole varmuutta opiskelijan aiemmin sairastetusta sairaudesta, rokotesuojaa tarvittaessa vahvistetaan. Lähtökohtaisesti luotetaan opiskelijan ilmoitukseen esim. vesirokon sairastamisesta (kuten muutenkin terveydenhuollossa). Influenssan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskän osalta laissa edellytetään rokotuksen antamaan suojaa. Tästä syystä tarvitaan todistettava tieto rokotteesta ja sen ottamisen ajankohdasta. 

Miten opiskelija voi todistaa saamansa rokotteet?

Opiskelijalla voi todistaa rokotussuojansa esim. terveyskortilla/ rokotuskortilla.  Jos opiskelijalla ei ole oikeutta opiskeluterveydenhuollon palveluihin, hänelle tulee sosiaali- ja terveysministeriön linjauksen mukaan antaa tarvittavat rokotukset kunnan perusterveydenhuollossa (opiskelupaikkakunnan tai kotikunnan).

Voiko opiskelijan ammattitaitoa edistävä harjoittelujakso/ työssäoppimisjakso peruuntua puutteellisen rokotesuojan takia? 

Työnantaja voi päättää työssä oppimisjaksoille otettavien opiskelijoiden edellytyksistä (kuten suoritetut opinnot tai rokotesuoja). Näin ollen työnantaja voi päättää, ottaako työpaikalle opiskelijoita, joilla on puutteellinen rokotesuoja. Tartuntatautilain säädöksessä erityisellä syyllä tarkoitetaan henkilön yksilöllistä terveydentilaa, joka tulee alan opiskelijoillakin ottaa huomioon.  Mikäli opiskelija ei voi terveydellisistä syistä ottaa rokotetta, asiasta kannattaa pyytää todistus opiskelijaterveydenhuollosta. Asiasta on hyvä neuvotella koulutuksenjärjestäjän kanssa niin, että opiskelijan yksilöllinen terveydellinen tilanne otetaan opiskelujen suunnittelussa huomioon.

Miten keikkatyössä tai sijaisena työskentelevä opiskelija voi saada puuttuvat rokotteet, jos huomataan, että rokotesuoja on puutteellinen?

Opiskelijan työskennellessä tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, hän voi saada työpaikalla edellytettävät rokotteet myös työpaikan työterveyshuollossa.

Onko työntekijä velvoitettu ottamaan influenssarokotuksen jo nyt, kun tartuntatautilain säädös työntekijöiden rokotuksista tulee voimaan maaliskuussa 2018? 

Tartuntatautilain säädös työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista potilaiden suojaamiseksi tulee voimaan 1.3.2018. Lain mukaan näissä yksiköissä työnantaja saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Työntekijällä ja työharjoitteluun osallistuvalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään rokotuksen antama suoja influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan. Tartuntatautilain säädökseen työntekijöiden rokotuksista potilaiden suojaamiseksi työnantaja ei voi vedota, ennen kuin tuo säädös astuu voimaan 1.3.2018. Sitä ennen työnantaja ei voi edellyttää työsuhteessa olevalta työntekijältä soveltuvuustodistusta sosiaali- ja terveydenhuollon tehtäviin, joissa hoidetaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita. 

On kuitenkin huomioitava, että THL on jo pitkään suositellut hoitohenkilökunnan influenssarokotuksia ja tällä perusteella ne ovat olleet myös hoitohenkilökunnalle maksuttomia. Parhaan suojan saamiseksi rokote suositellaan otettavaksi influenssakauden alussa tai viimeistään tammikuun loppuun mennessä. Tällä perusteella maksuttomiin influenssarokotuksiin oikeutettujen riskiryhmien ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalan henkilöstön rokotukset sekä rokotteiden jakelu yksiköihin toteutetaan rokotusaikataulun mukaisesti loka-marraskussa. Suositellun rokotusaikataulun jälkeen esim. juuri ennen maaliskuuta, työnantajalla ei ole automaattisesti velvollisuutta järjestää maksuttomia influenssarokotuksia. 

Tartuntatautilain mukaisten työntekijöiden rokotusten osalta on säädetty siirtymäaika, jotta sekä työnantajat että henkilöstö ehtivät selvittää yksiköiden rokotesuojan tarpeen ja järjestää työntekijöiden rokotukset ennen säädöksen voimaantuloa 1.3.2018. 

Työnantajalla on aina oikeus työsopimuksen asettamissa rajoissa direktio-oikeutensa perusteella määrätä työntekijän työtehtävistä ja työskentelypaikasta. Tällä perusteella voidaan nykytilanteessakin siirtää työntekijöitä toisiin tehtäviin. Toki pysyvä määrääminen työsopimuksesta poikkeaviin tehtäviin tai työskentelypaikkaan edellyttää irtisanomisperustetta ja irtisanomisajan noudattamista. Tartuntatautilain velvoittavuuteen työnantaja voi vedota vasta 1.3.2018 lähtien.

Mitä tapahtuu, jos työntekijä ei ota influenssarokotetta?

1.3.2018 lähtien työnantaja saa vain erityisestä syystä käyttää henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiiden asiakkaiden ja potilaiden asiakas - tai potilastiloissa tapahtuvaan työskentelyyn sairaala- tai laitoshoitoa antavissa terveydenhuollon ja sosiaalihuollon toimintayksiköissä sekä potilaiden kuljetuksessa. Erityinen syy voi tartuntatautilain esitöiden mukaan olla esimerkiksi se, ettei ole käytettävissä muuta ammattitaitoista henkilökuntaa, yliherkkyys tai muu rokotettavan ominaisuus taikka uusi työntekijä on saatava nopeasti töihin.

Tartuntatautilakia säädettäessä ei ole otettu kantaa siihen, mihin toimiin työnantajalla on oikeus ryhtyä, mikäli työntekijä ei ota esimerkiksi influenssarokotusta. Selvää on, että työnantajalla on aina oikeus työsopimuksen asettamissa rajoissa direktio-oikeutensa perusteella määrätä työntekijän työtehtävistä ja työskentelypaikasta. Pysyvä määrääminen työsopimuksesta poikkeaviin tehtäviin tai työskentelypaikkaan edellyttää irtisanomisperustetta ja irtisanomisajan noudattamista.

Jos työntekijää ei voida puutteellisen rokotussuojan vuoksi käyttää työsopimuksen mukaisissa tehtävissä, työnantajalle saattaa syntyä irtisanomisperuste. Työnantajan on kuitenkin aina ennen työntekijän irtisanomista selvitettävä mahdollisuudet tarjota muuta työtä. Irtisanomisperustetta ei ole ainakaan silloin, kun työnantaja pystyisi sijoittamaan työntekijän sellaisiin töihin, joissa ei tarvita rokotussuojaa. Koska laki on vasta tulossa voimaan, ei irtisanomisista rokotuksesta kieltäytymisen vuoksi ole oikeuskäytäntöä. Toisin sanoen siihen ei ole vastausta, voiko esimerkiksi influenssarokotuksesta kieltäytyminen olla irtisanomisperuste, jos työnantaja ei pysty sijoittamaan työntekijää muihin tehtäviin. Irtisanomisperustetta ei kuitenkaan voi olla ainakaan ennen 1.3.2018, koska sitä ennen työnantajalla ei ole lakiin perustuvaa estettä käyttää rokottamatonta työntekijää.

Tässä vaiheessa on myös epäselvää, tuleeko työntekijälle karenssi työttömyysturvaan, jos tulee irtisanotuksi sillä perusteella, ettei ota influenssarokotusta. Työttömyysturvalain mukaan työttömyysturvaan tulee kolmen kuukauden karenssi, jos työsuhteen päättyminen on johtunut työntekijästä (oma irtisanoutuminen tai työntekijän henkilöön liittyvä työnantajan tekemä irtisanominen). Päätöksen karenssista tekee te-keskus ja työttömyyskassat ovat lain mukaan sidottuja te-keskuksen päätöksiin.

Näin työpaikoilla tulee varautua uuteen tartuntatautilakiin

  1. Työnantaja määrittelee lääketieteellisen arvion perusteella eri yksiköissä tarvittavan rokotussuojan tarpeen ja lähettää nämä tiedot työterveyshuollolle.
     
  2. Työterveyshuolto selvittää työntekijän aiemmat sairastetut sairaudet, rokotukset ja täydentää tarvittaessa työntekijän rokotesuojaa. Työterveyshuolto myös arvioi yksilöllisen terveydentilan perusteella mahdolliset rokottamisen vasta-aiheet. Tartuntatautilain säädöksessä erityisellä syyllä tarkoitetaan henkilön yksilöllistä terveydentilaa, joka tulee ottaa huomioon. Työterveyshuolto kirjoittaa työterveyshuoltolain mukaisesti todistuksen työntekijän soveltuvuudesta ko. tehtävään. Työntekijöiden kausi-influenssarokotukset voidaan tarvittaessa järjestää ns. massarokotustapahtumina esim. yksiköissä. Kuitenkin on huomioitava, että rokotuksen antaa asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö (rokotusasetuksen mukaisesti) ja että potilasasiakirjamerkinnät tehdään viipymättä työterveyshuollon potilastietojärjestelmään. Työntekijällä tulee olla mahdollisuus valita haluaako rokotuksen vaihtoehtoisesti työterveyshuollossa, mikäli työntekijöitä rokotetaan yksiköissä.
     
  3. Työntekijä toimittaa todistuksen soveltuvuudesta esimiehelle. Kuitenkin on huomioitava, että työntekijällä ei ole velvollisuutta kertoa rokotuksesta/ soveltuvuudesta (työsuhteen aikana) työnantajalle. Myöskään työterveyshuollolla ei ole oikeutta luovuttaa soveltuvuustietoja työnantajalle ilman työntekijän lupaa. Mikäli työntekijä ei toimita soveltuvuustodistusta, työnantajan tulee ensisijaisesti tarjota työntekijälle hänen työsopimuksen mukaista muuta työtä.  Tartuntatautilaki ei ole muuttanut työelämän pelisääntöjä tai lainsäädäntöä työelämän tietosuojasta. Irtisanomisilla uhkaileminen on epäasiallista eikä edistä rokotemyönteisyyttä. Rekrytointitilanteessa työnantaja voi edellyttää tartuntatautilain mukaista rokotesuojaa. Tämä voidaan selvittää osana työhöntulotarkastuksen liittyvää terveydentilan tarkastusta.
     
  4. Mikäli työntekijä on ottanut influenssarokotuksen muualla esim. lasten neuvolakäynnin yhteydessä, hän voi toimittaa todistuksen rokotuksesta työterveyshuoltoon. Erillistä todistusta ei tarvita, mikäli tiedot löytyvät yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja työntekijä on (potilaan asemassa ollessaan) antanut luvan potilastietojen siirtoon toiselle palveluntuottajalle.
     
  5. Mikäli ei ole varmuutta työntekijän aiemmin sairastetusta sairaudesta tai rokotuksesta, rokotesuojaa vahvistetaan työterveyshuollossa. Lähtökohtaisesti luotetaan työntekijän ilmoitukseen esim. vesirokon sairastamisesta (kuten muutenkin terveydenhuollossa). Influenssan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskän osalta laissa edellytetään rokotuksen antamaan suojaa. Tästä syystä tarvitaan todistettava tieto rokotteesta ja sen ottamisen ajankohdasta. Mikäli jostain syystä on tarpeen selvittää vasta-aineita, se voidaan tehdä työterveyshuollossa työnantajan kustantamana.

Lisätietoa

Tehy, THL ja STM järjestivät aiheesta seminaarin. Katso seminaarin tallenne

Seminaarin luentomateriaalit

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset Anni Virolainen-Julkunen, STM

Työntekijän rokotukset – mikä muuttuu Taneli Puumalainen, THL

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen, THL

Miksi sote-ammattilaisen kannattaa ottaa influenssarokote? Hanna Nohynek, THL

Muita hyödyllisiä linkkejä

Tartuntatautilain pykälästä 48 kysyttyä, THL

Potilaiden parhaaksi 11 kysymystä hoitajien rokotuksista, Tehy-lehti

Terveydenhuollon ammattilaisten influenssarokotusten vaikuttavuus, THL

Saanko rokottaa ystäväni? Tehy-lehti

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotukset, THL

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstön influenssarokotukset, THL

Opiskelijoiden rokotukset, THL

Päivitetty 6.11.2017. Kuva: Lehtikuva/Vesa Moilanen.