Kysymyksiä työntekijän rokotuksista

Sosiaali- ja terveydenhuoltoalan työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotukset muuttuivat 1.3.2018, kun tartuntatautilain 48 § työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista (potilaiden suojaamiseksi) tuli voimaan. Säännöksen tulkinta on aiheuttanut runsaasti kysymyksiä työpaikoilla ja yhteydenottoja Tehyyn.

Tältä sivulta löydät kootusti yleisimmät säännöksen tulkintaan liittyvät kysymykset ja vastaukset. Lisäksi sivun alalaidasta löytyy muuta aiheeseen liittyvää lisämateriaalia, mm. syksyllä 2017 pidetyn rokotus-seminaarin esitykset, sekä muita hyödyllisiä linkkejä.

1. Voiko työnantaja velvoittaa työntekijää ottamaan rokotteen?

Rokotuksen ottaminen on vapaaehtoista – ei pakko, sillä jokaisella on oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen. Sote-alan työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotukset muuttuivat 1.3.2018, jolloin tartuntatautilain säännös (48 §) tuli voimaan. Siinä säädetään työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista potilaiden suojaamiseksi.

Säännös velvoittaa, että työnantajan on arvioitava, minkälaisen rokotesuojan henkilöstö tarvitsee sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä, potilaiden suojaamiseksi. Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, joiden asiakas - ja potilastiloissa hoidetaan lääketieteellisesti arvioituna tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Näissä yksiköissä työnantaja saa käyttää vain erityisestä syystä henkilöä, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Työntekijällä ja työharjoittelussa olevalla opiskelijalla on oltava joko rokotuksen tai sairastetun taudin antama suoja tuhkarokkoa ja vesirokkoa vastaan. Lisäksi edellytetään, että heillä on rokotuksen antama suoja myös influenssaa vastaan ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskää vastaan.

Terveydenhuollon ammattihenkilön kannattaa hankkia Suomen terveysviranomaisten suosittelemat ja kansallisen rokotusohjelman mukaiset rokotukset. Rokotukset ehkäisevät ennalta tautien leviämistä ja edistävät ammattihenkilön oman terveyden lisäksi myös potilasturvallisuutta.

2. Voiko työnantaja edellyttää tartuntatautilain 48 § mukaista suojaa tehtävän kelpoisuusehdoissa?

Terveydenhuollon ammattihenkilöiltä edellytetään usein terveydentilan selvitystä ennen toimen tai viran vastaanottamista. Työnantaja voi edellyttää tartuntatautilain 48 § mukaisissa tehtävissä suojaa, jonka tarve on arvioitu lääketieteellisesti ja toimipistekohtaisesti. Työnhakuilmoituksessa on mainittava, että tehtävässä edellytetään tartuntatautilain 48 § edellyttämää suojaa.

Työhöntulotarkastuksen yhteydessä työterveyshuolto arvioi työntekijän soveltuvuuden.

3. Pitääkö työntekijän kertoa työnantajalle, onko hän ottanut influenssarokotteen?

Työntekijä ei ole velvollinen kertomaan, onko hänet rokotettu eikä toimittamaan soveltuvuustodistusta työnantajalle. Terveystiedot ovat arkaluonteisia henkilötietoja, joiden käsittely on laissa säädetty, ja ne kuuluvat yksityisyydensuojan ydinalueeseen. Työterveyshuollollakaan ei ole oikeutta luovuttaa soveltuvuustietoja työnantajalle ilman työntekijän lupaa.

Rekrytointitilanteessa työnantaja voi edellyttää tartuntatautilain mukaista rokotesuojaa ja jättää työntekijän palkkaamatta, jos selvityksiä ei toimiteta. Myös työehtosopimuksissa voi olla määräyksiä lääkärintodistuksen esittämisvelvollisuudesta.

4. Miten tartuntatautilain 48 § mukainen suojan tarve on arvioitava?

Työnantajan on arvioitava suojan tarve lääketieteellisesti ja toimipistekohtaisesti. Arvioinnissa tulee käyttää apuna tartuntatautien torjuntaan perehtynyttä asiantuntijaa. Tehtäväkohtaisesti on arvioitava esim. kuinka säännönmukaisesti, jatkuvasti tai pitkäkestoisesti tehtävässä hoidetaan potilaita, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt.  Lääketieteellinen arvio on myös perusteltava työntekijöille.

5. Onko työntekijän todistettava rokotussuojansa kirjallisesti työnantajalle?

Työnantaja voi edellyttää soveltuvuuslausuntoa tartuntatautilain mukaisiin tehtäviin. Lain mukaan työntekijän suullinen ilmoitus on riittävä.

Soveltuvuuslausunnon antaa pääsääntöisesti työterveyslääkäri. Lausuntoon kirjataan kelpoisuus. Soveltuvuus ilmaistaan lausunnossa; sopiva/rajoituksin sopiva/ei sopiva sekä lausunnon voimassaoloaika. Työntekijälle on perusteltava, mihin kielteinen päätös perustuu, mikäli terveydelliset edellytykset eivät täyty.

6. Voidaanko minut irtisanoa sillä perusteella, etten ole ottanut rokotetta?

Jos työntekijää ei voida puutteellisen rokotussuojan vuoksi käyttää työsopimuksen mukaisissa tehtävissä, työnantajalle saattaa syntyä irtisanomisperuste. Työnantajan on kuitenkin ennen työntekijän irtisanomista selvitettävä mahdollisuudet tarjota muuta työtä. Irtisanomisperustetta ei ole ainakaan, kun työnantaja pystyy sijoittamaan työntekijän töihin, joissa ei tarvita rokotussuojaa. Koska laki on vasta tulossa voimaan, ei rokotuksesta kieltäytymisen vuoksi tehdyistä irtisanomisista ole oikeuskäytäntöä. Joten vielä ei ole vastausta kysymykseen, voiko influenssarokotuksesta kieltäytyminen olla irtisanomisperuste, jos työnantaja ei pysty sijoittamaan työntekijää muihin tehtäviin.

7. Saanko karenssin, jos minut irtisanotaan puutteellisen rokotussuojan vuoksi?

Työttömyysturvalain mukaan työttömyysturvaan tulee kolmen kuukauden karenssi, jos työsuhteen päättyminen on johtunut työntekijästä (oma irtisanoutuminen tai työntekijän henkilöön liittyvä työnantajan tekemä irtisanominen). Päätöksen karenssista tekee TE-keskus ja työttömyyskassat ovat lain mukaan sidottuja TE-keskuksen päätöksiin.  Tässä vaiheessa on epäselvää, tuleeko työntekijälle karenssi työttömyysturvaan, jos hänet irtisanotaan sillä perusteella, ettei ota influenssarokotusta.

8. Voiko työnantaja määrätä palkattomalle vapaalle tai olla maksamatta palkkaa?

Työ- ja virkavapaa edellyttää sopimusta työntekijän ja työnantajan välillä ja se on aina vapaaehtoista. Työnantaja ei siis voi määrätä yksipuolisesti työ- ja virkavapaalle eikä työnantaja saa painostaa hakemaan vapaata. Työnantaja on velvollinen maksamaan palkan, vaikka ei osoittaisikaan työntekijälle työtä.

9. Mitä jos saan varoituksen?

Rokottamattomuus ei sinällään ole peruste antaa varoitusta. Mikäli saat varoituksen, se kannattaa kiistää kirjallisesti. Olennaista on tuoda esille ne perusteet, joilla katsoo varoituksen olevan perusteeton.

10. Voiko työnantaja lomauttaa minut sillä perusteella, etten ole ottanut rokotusta?

Työntekijän rokottamattomuus ei lähtökohtaisesti ole peruste lomauttaa työntekijää. Jos sinut lomautetaan, ole yhteydessä luottamusmieheesi.

11. Voiko rokottamattoman työntekijän määrätä vuosilomalle?

Työnantaja päättää vuosiloman ajankohdasta vuosilomalaissa säädetyissä ja työehtosopimuksessa sovituissa rajoissa. Työnantaja voi määrätä kesälomakaudelle 2.5. – 30.9.2018 vain edelliseltä lomanmääräytymisvuodelta 1.4.2017 – 31.3.2018 kertyneitä lomapäiviä. Lisäksi loman määräämisessä on noudatettava kuukauden ilmoitusaikaa.

12. Voiko työnantaja siirtää minut toisiin tehtäviin?

Työsopimus määrittelee työtehtävät ja työntekopaikan. Työnantaja voi määrätä ainoastaan työsopimuksen rajoissa toisiin tehtäviin. Työntekijän suostumuksella muutoksista voidaan sopia, mutta työntekijällä ei ole tähän velvollisuutta. Työnantaja voi tehdä yksipuolisia muutoksia ainoastaan tuotannollis-taloudellisella irtisanomisperusteella. Kuntasektorilla sekä noudatettaessa AVAIN-työehtosopimusta työntekijä on velvollinen tilapäisesti, enintään kahdeksan viikon ajan, tekemään työsopimuksesta poikkeavaakin työtä, jos työtä voidaan pitää työntekijälle tämän koulutus ja kokemus huomioiden sopivana.

13. Miten toimin, jos työnantaja antaa varoituksen tai irtisanoo työsuhteeni?

Ole ensisijaisesti yhteydessä työpaikkasi luottamusmieheen. Mikäli työpaikalla ei ole luottamusmiestä, ole yhteydessä Tehyn edunvalvontaan.

14. Voiko työnantaja pyytää allekirjoittamaan sitoumuksen, jossa työntekijä lupautuu ottamaan influenssarokotuksen vuosittain?

Työntekijällä ei ole velvollisuutta allekirjoittaa tällaista sitoumusta.

15. Edellytetäänkö influenssarokotussuojaa influenssakauden ulkopuolella?

Influenssarokotussuojaa ei tarvitse edellyttää influenssakauden ulkopuolella. THL seuraa influenssaepidemian ajantasaista esiintyvyyttä kausittain. Yleisesti influenssakausi on ohi toukokuun jälkeen. Rokotesuojaa voidaan tehostaa syksyllä kausi-influenssan rokotusaikataulun mukaisesti.

16. Voiko työnantaja velvoittaa työntekijää käyttämään hengitysmaskia, jos työntekijä on rokottamaton?

Työnantaja voi potilasturvallisuuteen vedoten määrätä käyttämään henkilönsuojaimia. Työlainsäädännön perusteella työnantajan ohjeita on noudatettava. Työnantaja vastaa työntekijöiden työturvallisuuden ja -terveyden lisäksi myös potilasturvallisuudesta. Työntekijöitä on kohdeltava tasavertaisesti. Periaatteessa koko henkilökunnan on käytettävä suojaimia samoissa tehtävissä.

Henkilönsuojaimet ovat lähtökohtaisesti tarkoitettu työntekijöiden terveyden suojaamiseen. Työpaikalla kannattaa yhteisesti sopia, missä tilanteissa henkilönsuojainten käyttö on potilasturvallisuussyistä järkevää.  Tämä on työnantajalle myös kustannuskysymys. Työnantajan on myös perehdytettävä työntekijät henkilönsuojainten käyttöön.

Henkilönsuojainten käytöstä sovitaan yksiköittäin osana toimintayksikön potilasturvallisuussuunnitelmaa.

17. Miten tartuntatautilaissa määritellään vakaville seurauksille alttiit potilaat?

Lain mukaan tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita ovat potilaat, joiden puolustusjärjestelmä on merkittävästi heikentynyt sairauden tai sen hoidon takia sekä alle yksivuotiaat, 65 vuotta täyttäneet ja raskaana olevat.

THL on laatinut esimerkkejä rokotustarpeesta eri sosiaali- ja terveydenhuollon toimipisteissä sekä ohjeita rokotesuojan arvioinnista.

Käytännössä lain soveltamisen piiriin kuuluvien yksiköiden luetteleminen on vaikeaa, koska esim. laitoshoidossa tai kotihoidossa oleva asiakaskunta ja heidän terveydentilansa vaihtelevat saman palvelumuodon sisälläkin. Työnantajan on arvioitava rokotussuojan tarve lääketieteellisesti ja toimipistekohtaisesti. Arvion tekoon tulee käyttää tartuntatautien torjuntaan perehtynyttä asiantuntijaa. Työnantajan tulee myös perustella työntekijöille, miksi toimipisteessä edellytetään 48 §:n mukaista suojaa. 

18. Koskeeko tartuntatautilain säännös työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista kotihoitoa?

Säännös ei koske kotihoitoa. Päiväkodit, koulut ja asiakkaiden kodit eivät ole sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköitä. Koti ei ole laissa tarkoitettu asiakastila. Sellaisia ovat tartuntalain mukaan asiakas- ja potilashuoneet, sairaankuljetuksessa käytettävät kulkuneuvot sekä niihin verrattavat tilat, joissa tartunta ja sen leviäminen asiakkaisiin tai potilaisiin on mahdollinen. Kotisairaanhoidossa työskentelevän henkilöstön rokotussuojan tarve voi perustua potilaskohtaiseen, lääketieteelliseen riskinarvioon tai siihen, että sama henkilöstö työskentelee kotihoidon lisäksi myös muissa sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastiloissa. Työnantaja arvioi rokotesuojan tarpeen tartuntatauteihin erikoistuneen asiantuntijan avulla lääketieteellisesti ja tilannekohtaisesti.

THL suosittelee, että myös kotihoidon henkilöstölle tarjotaan influenssarokotuksia.

19. Koskeeko tartuntatautilain säännös työntekijöiden ja opiskelijoiden rokotuksista varhaiskasvatusta?

Tartuntatautilain säännös ei koske varhaiskasvatusta. Se ei kuulu sosiaali- ja terveysministeriön hallinnon alaan. THL suosittelee, että myös päivähoidon henkilöstölle tarjotaan vuosittain influenssarokotuksia sekä työn vaarojen arviointiin pohjautuen MPR- ja vesirokkorokotteita, jos heillä ei ole sairastetun taudin antamaa suojaa. Työnantaja on velvollinen huolehtimaan edellä mainituista rokotuksista.

20. Koskeeko tartuntatautilain 48 § myös itsenäisiä ammatinharjoittajia?

Lain soveltamisalan piiriin kuuluvat julkiset ja yksityiset sosiaali- ja terveydenhuollon toimintayksiköt, joiden asiakas - ja potilastiloissa hoidetaan, lääketieteellisesti arvioituna, tartuntatautien vakaville seuraamuksille alttiita asiakkaita tai potilaita. Palveluiden järjestämisvastuussa oleva taho päättää lääketieteellisen arvion perusteella yksikkökohtaisen rokotesuojan tarpeen.

Itsenäiset ammatinharjoittajat työskentelevät usein riskiryhmien kanssa. Palveluiden hankintasopimuksissa voidaan velvoittaa palveluntuottajilta, heidän alaisuudessaan työskentelevältä henkilöstöltä ja alihankkijoilta tartuntatautilain 48 § mukaista rokotussuojaa. Työnantajan tulee kustantaa työntekijöille sellaiset tarpeelliset rokotukset, jotka eivät kuulu kansalliseen rokotusohjelmaan. Hallituksen esityksen mukaan tällainen on esimerkiksi aikuisten vesirokkorokotus. Itsenäinen ammattiharjoittaja voi saada tarvittavat rokotukset omasta terveyskeskuksesta tai työterveyshuollosta, mikäli yrittäjällä on työterveyshuolto.

21. Kuka vastaa työntekijöiden rokottamisesta (potilaiden suojaamiseksi)?

Työterveyshuolto koordinoi työntekijöiden rokotuksia. Se selvittää rokotukset, sairastetut taudit ja varmistaa yksilöllisen terveydentilan perusteella rokotuksen sopivuuden. Lisäksi työterveyshuolto arvioi työntekijän soveltuvuuden ko. tehtävään työnantajan määrittelemän ja tehtävän edellyttämän rokotustarpeen perusteella. Työntekijä toimittaa soveltuvuustodistuksen työnantajalle.

Rokotukset antaa rokottamiseen asianmukaisen koulutuksen (rokotusasetus) saanut henkilö ja potilasasiakirjaukset tehdään viipymättä potilastietojärjestelmään asetuksen potilasasiakirjamerkinnöistä mukaisesti.

Työnantaja kustantaa työntekijöilleen ne rokotukset, joilla työntekijää suojataan työstä johtuvilta vaaroilta sekä tartuntatautilain mukaiset rokotukset potilaiden suojaamiseksi.

22. Miten työntekijän aiemmat sairaudet selvitetään (tuhkarokko, vesirokko)?

Työterveyshuolto arvioi työntekijän soveltuvuuden (tartuntatautilain 48 §:ssä tarkoitettuihin tehtäviin) ja selvittää aiemmat sairaudet ja rokotesuojat (vesirokko, tuhkarokko jne.). Lähtökohtaisesti työntekijän itsearviointi rokotussuojastaan työterveyshuollolle on riittävä.  Jos aiemmista sairauksista ja rokotuksista ei ole varmuutta, työterveyshuolto vahvistaa työntekijän rokotesuojaa tarvittaessa. Soveltuvuus on arvioitava työterveyshuoltolainsäädännön mukaisesti, mikäli työnantaja edellyttää soveltuvuustodistusta.

Jos jostain syystä on tarpeen selvittää vasta-aineita, se voidaan tehdä työterveyshuollossa työnantajan kustantamana.

23. Miten varmistetaan, että työntekijän yksilöllinen terveydentila otetaan huomioon (esim. yliherkkyys/allergiat)?

Työterveyshuollossa tai muussa terveydenhuollon toimipisteessä rokottaja arvioi rokotettavan yksilöllisen terveydentilan perusteella mahdolliset rokottamisen vasta-aiheet. Yksilöllinen terveydentila on tartuntatautilaissa tarkoitettu erityinen syy, joka on otettava huomioon. Säännöksen mukaan työnantaja voi käyttää erityisestä syystä myös työntekijää, jolla on puutteellinen rokotussuoja. Esimerkiksi, jos käytettävissä ei ole muuta ammattitaitoista henkilökuntaa.  Erityinen syy voi olla myös yliherkkyys, muu rokotettavan ominaisuus tai että uusi työntekijä tarvitaan töihin nopeasti.  Tärkeintä säädöksen soveltamisessa ja rokotesuojan arvioimisessa on, että tartuntatautien vakaville seurauksille alttiita potilaita hoitaa riittävästi suojattu henkilöstö. 

24. Kuka vastaa työntekijöiden mahdollisten haittavaikutusten ilmoittamisesta ja tarvittavasta hoidosta, jos työntekijä ottaa rokotuksen potilaiden turvaamiseksi?

Rokottajatahon tulee ilmoittaa toteamansa tai epäilemänsä lääkkeiden ja rokotteiden käyttöön liittyneet ennalta tiedettyä merkittävämmät haittavaikutukset Fimealle. Rokotettu henkilö voi myös itse tehdä haittavaikutusilmoituksen Fimeaan.

Epäillystä lääkkeen / rokotteen haittavaikutuksesta kannattaa viipymättä ilmoittaa hoitavalle lääkärille ja terveydenhuollon yksikköön, jossa rokotus on annettu. Tästä syystä on tärkeää, että potilasasiakirjamerkinnät myös työntekijöiden rokotuksista tehdään asianmukaisesti ja viipymättä potilasasiakirjoihin. Mahdolliset haittavaikutuksien edellyttämä hoito järjestetään kuten muutoinkin terveydenhuollossa.

25. Voiko työterveyshuolto luovuttaa hoitohenkilökunnan rokotustietoja esimiehelle?

Yksittäisen työntekijän terveydentilatietoja ei saa luovuttaa ilman hänen suostumustaan, tai ilman nimenomaista lainsäännöstä, joka oikeuttaisi tietojen antamisen.

Työterveyshuolto voi kuitenkin luovuttaa työnantajalle nimettömiä koontitilastoja koko henkilöstön (esim. tietyn osaston) rokotuskattavuudesta.

Työnantajan on nimettävä työnantajaa edustavat henkilöt ja määriteltävä tehtävät, joihin sisältyy terveydentilaa koskevien tietojen käsittelyä. Tietoja käsittelevät henkilöt eivät saa ilmaista näitä tietoja sivulliselle työsuhteen aikana eivätkä sen päättymisen jälkeen.

26. Voinko sairaanhoitajana rokottaa työkaveriani?

Jos työkaverit rokottavat toisiaan, tarvitaan kirjallinen lupa lääkäriltä, joka vastaa lääkehoidon toteuttamisesta.

Työkaverin rokottaminen on ongelmallista siksi, että rokottajalta puuttuvat rokotettavan potilastiedot, jolloin rokottamisen vasta-aiheet voivat jäädä huomaamatta.

Rokotusten tarkka ja huolellinen kirjaaminen potilastietojärjestelmiin on keskeistä, jotta annetuista rokotuksista saadaan kerättyä oikeat tiedot. Rokotustiedot kerätään suoraan potilastietojärjestelmistä valtakunnalliseen rokotusrekisteriin.

Työkaveri, joka antaa rokotteen, ei voi kuitenkaan itse kirjata toimenpidettä potilastietojärjestelmään. Tiedon luotettavuus kärsii, jos eri ihminen kirjaa tiedot kuin itse rokottaja.  Potilasasiakirjaukset tulee tehdä viipymättä, asetuksen potilasasiakirjamerkinnöistä mukaisesti, potilastietojärjestelmään.

Tartuntatautiasetuksen mukaan rokotteen saa pistoksena antaa vain lääkäri. Lääkärin valvonnassa rokotteen saa antaa asianmukaisen koulutuksen saanut muu terveydenhuollon ammattihenkilö, esimerkiksi terveydenhoitaja, kätilö tai sairaanhoitaja. Lääkärin valvonta ei tarkoita konkreettista läsnäoloa rokotushetkellä, mutta lääkäri on vastuussa siitä, että rokotteen antajalla on asianmukainen koulutus.

27. Kuka vastaa tartuntatautilain mukaisista alan opiskelijoiden rokotuksista?

Tartuntatautilain säännös (1.3.2018 alkaen) henkilöstön rokotuksista potilaiden suojaamiseksi koskee myös alan opiskelijoita. Opiskelijaterveydenhuolto vastaa opiskelijoiden rokotuksista.

Opiskelijan on selvitettävä ennen harjoittelujaksoa, mitä työskentelyyn tarvittavasta suojasta määrätään toimipisteessä, jonne hän menee työharjoitteluun.

Kansallisen rokotusohjelman mukaiset sekä muut harjoittelupaikan edellyttämät rokotukset ovat hänelle maksuttomia. Opiskelijaterveydenhuolto hankkii tarvittavat rokotukset, kun opiskelijan ilmoituksen perusteella. Se varmistaa rokotuksen sopivuuden terveydentilan mukaan ja rokottaa opiskelijat ennen työharjoittelua.

Jos opiskelijan aiemmasta sairaudesta ei ole varmuutta, rokotesuojaa vahvistetaan tarvittaessa. Lähtökohtaisesti luotetaan opiskelijan ilmoitukseen esim. vesirokon sairastamisesta. Influenssan, ja imeväisikäisiä hoitavilla hinkuyskän, osalta laissa edellytetään rokotuksen antamaan suojaa.

28. Miten opiskelija voi todistaa saamansa rokotteet?

Hän voi todistaa rokotussuojansa esim. terveys-/ rokotuskortilla. Jos opiskelijalla ei ole oikeutta opiskeluterveydenhuollon palveluihin, hänelle on annettava tarvittavat rokotukset kunnan perusterveydenhuollossa (opiskelu- tai kotikunnassa), kuten sosiaali- ja terveysministeriö on linjannut.

29. Voiko opiskelijan ammattitaitoa edistävä harjoittelu-/ työssäoppimisjakso peruuntua puutteellisen rokotesuojan takia?

Työnantaja voi päättää työssäoppimisjaksoille otettavien opiskelijoiden edellytyksistä (suoritetut opinnot tai rokotesuoja).  Työnantaja myös päättää, ottaako opiskelijoita, joilla on puutteellinen rokotesuoja. Tartuntatautilain säädöksessä mainittu erityinen syy tarkoittaa henkilön yksilöllistä terveydentilaa, mikä on otettava huomioon myös alan opiskelijoilla. Jos opiskelija ei voi terveydellisistä syistä ottaa rokotetta, hänen kannattaa pyytää todistus opiskelijaterveydenhuollosta. Asiasta on hyvä neuvotella koulutuksen järjestäjän kanssa, jotta yksilöllinen terveystilanne otetaan huomioon opiskelusuunnittelussa.

30. Miten keikkatyössä tai sijaisena työskentelevä opiskelija saa puuttuvat rokotteet, jos rokotesuoja on puutteellinen?

Kun opiskelija työskentelee tilapäisesti terveydenhuollon ammattihenkilön tehtävissä, hän voi saada työpaikalla edellytettävät rokotteet myös työpaikan työterveyshuollossa

Muistilista työntekijöiden tartuntatautilain 48 § mukaisen suojan selvittämiseen:

1. Työnantaja määrittelee lääketieteellisen arvion perusteella toimipistekohtaisesti eri tehtävissä tarvittavan rokotussuojan tarpeen ja lähettää tiedot työterveyshuollolle.

2. Työterveyshuolto selvittää esim. itsearviointikyselyn avulla työntekijän aiemmat sairaudet ja rokotukset Työterveyshuolto täydentää tarvittaessa puutteellista rokotussuojaa tai arvioi yksilöllisen terveydentilan perusteella mahdolliset rokottamisen vasta-aiheet. Tartuntatautilain säädöksessä tarkoitetaan erityisellä syyllä mm. henkilön yksilöllistä terveydentilaa, joka on otettava huomioon. Työterveyshuolto arvioi tarvittaessa soveltuvuutta tartuntatautilain 48 § mukaisiin tehtäviin, mikäli työnantaja edellyttää soveltuvuustodistuksien toimittamista. Työntekijöiden kausi-influenssarokotukset voidaan tarvittaessa järjestää rokotustapahtumina esim. yksiköissä. On huomioitava, että rokotuksen antaa asianmukaisen koulutuksen saanut henkilö (rokotusasetuksen mukaisesti) ja potilasasiakirjamerkinnät tehdään viipymättä työterveyshuollon potilastietojärjestelmään. Työntekijällä on oltava mahdollisuus valita, haluaako rokotuksen vaihtoehtoisesti työterveyshuollossa, jos rokotukset tehdään yksiköissä.

3. Mikäli työnantaja edellyttää soveltuvuustodistusten toimittamista, niin työntekijä toimittaa todistuksen esimiehelle. Hän ei kuitenkaan ole velvollinen kertomaan rokotuksesta/ soveltuvuudesta (työsuhteen aikana) työnantajalle. Työterveyshuolto ei voi luovuttaa soveltuvuustietoja työnantajalle ilman työntekijän lupaa. Jos työntekijä ei toimita soveltuvuustodistusta, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava hänelle työsopimuksen mukaista muuta työtä. Tartuntatautilaki ei ole muuttanut työelämän pelisääntöjä tai lainsäädäntöä työelämän tietosuojasta. Irtisanomisella uhkailu on epäasiallista eikä edistä rokotemyönteisyyttä. Rekrytointitilanteessa työnantaja voi edellyttää tartuntatautilain mukaista rokotesuojaa. Se voidaan selvittää osana työhöntulotarkastukseen liittyvää terveydentilan tarkastusta.

 4. Jos työntekijä on ottanut influenssarokotuksen muualla esim. lasten neuvolakäynnin yhteydessä, hän voi toimittaa siitä todistuksen työterveyshuoltoon. Erillistä todistusta ei tarvita, jos tiedot löytyvät yhteisestä potilastietojärjestelmästä ja työntekijä on (potilaana ollessaan) antanut luvan potilastietojen siirtoon toiselle palveluntuottajalle.

5. Jos työntekijän aiemmin sairastetusta sairaudesta tai rokotuksesta ei ole varmuutta, rokotesuojaa vahvistetaan työterveyshuollossa. Lähtökohtaisesti työntekijän ilmoitukseen luotetaan, esim. vesirokon sairastamisesta (kuten muutenkin terveydenhuollossa). Influenssan, ja imeväisikäisiä hoitavilla, hinkuyskän osalta laissa edellytetään rokotuksen antamaan suojaa. Siksi tarvitaan todistettava tieto rokotteesta ja sen ottamisajankohdasta. Jos jostain syystä on tarpeen selvittää vasta-aineita, se voidaan tehdä työterveyshuollossa työnantajan kustantamana.

Lisätietoa

Tehy, THL ja STM järjestivät aiheesta seminaarin. Katso seminaarin tallenne

Seminaarin luentomateriaalit

Uusi tartuntatautilaki ja asetus - työntekijöiden rokotukset Anni Virolainen-Julkunen, STM

Työntekijän rokotukset – mikä muuttuu Taneli Puumalainen, THL

Opiskelijan rokotukset Taneli Puumalainen, THL

Miksi sote-ammattilaisen kannattaa ottaa influenssarokote? Hanna Nohynek, THL

Muita hyödyllisiä linkkejä

Kuntainfo: Tartuntatautilaki velvoittaa työnantajia huolehtimaan henkilöstönsä rokotussuojasta

Kansliapäällikkö Sillanaukee: rokotus tärkeää potilaalle ja työntekijälle – lakia tulkittava lain tarkoituksen mukaisesti

Tartuntatautilain pykälästä 48 kysyttyä, THL

Potilaiden parhaaksi 11 kysymystä hoitajien rokotuksista, Tehy-lehti

Terveydenhuollon ammattilaisten influenssarokotusten vaikuttavuus, THL

Saanko rokottaa ystäväni? Tehy-lehti

Sosiaali- ja terveysalan henkilöstön rokotukset, THL

Sosiaali- ja terveydenhuollon sekä lääkehuollon henkilöstön influenssarokotukset, THL

Opiskelijoiden rokotukset, THL

Päivitetty 16.5.2018.