Henkilöstömitoitus tehostetussa palveluasumisessa

Iäkkäiden henkilöiden tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon henkilöstömitoituksesta säädetään vanhuspalvelulaissa 1.10.2020 lähtien.

Henkilöstömitoituksella tarkoitetaan henkilöstön ja hoidettavien asiakkaiden välistä laskennallista suhdelukua. Vanhuspalvelulaissa henkilöstömitoitus on 0,7.

Siirtymäaika

Siirtymäaikana mitoitusluku 0,7 voidaan kuitenkin tietyin edellytyksin alittaa. Edellytyksenä on, että toimintayksikössä annettavan hoidon ja huolenpidon taso vastaa siellä palveluja saavien iäkkäiden henkilöiden määrää ja heidän toimintakykynsä edellyttämää palvelutarvetta sekä turvaa heille laadukkaat palvelut.

Siirtymäajalla henkilöstömitoituksen ehdoton minimi nousee asteittain. Siirtymäaika päättyy 1.4.2023, jolloin mitoituksen täytyy olla vähintään 0,7 työntekijää asiakasta kohti.

Taulukko 1. Henkilöstön ehdoton minimimitoitus vanhuspalvelulaissa

Ajanjakso

Ehdoton minimimitoitus

1.10-31.12.2020

0,5

1.1.2021-31.12.2021

0,55

1.1.2022-31.3.2023

0,6

1.4.2023 lähtien

0,7

 

Toimintayksikön kokonaispalveluntarve ja asiakasrakenne voi edellyttää 0,7 mitoituksen ylittävää henkilöstömitoitusta. Jos suurella osalla yksikön asiakkaista on vaativia palvelutarpeita, yksiköissä mitoitustarve voi pysyvästi olla korkeampi kuin 0,7.

Työnantajan on huolehdittava, että toimintayksikössä on asiakkaiden tarpeisiin ja määrään nähden riittävä määrä sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöitä jokaisessa työvuorossa.

Välillinen ja välitön asiakastyö

Vanhuspalvelulain mukaan 1.10.2020 lähtien ainoastaan välittömässä asiakastyössä tehdyt työtunnit lasketaan henkilöstömitoitukseen laskettaviin tunteihin.

Välittömällä asiakastyöllä tarkoitetaan hoitoa ja huolenpitoa sekä asiakkaan toimintakykyä ja kuntoutumista edistäviä ja ylläpitäviä tehtäviä, asiakasta koskevien tietojen kirjaamista, palvelutarpeen arviointia sekä hoito- ja palvelusuunnitelman laatimista ja päivittämistä.

Välillisessä asiakastyössä (=tukipalvelutehtävät) tehtyjä työtunteja ei lasketa henkilöstömitoitukseen laskettaviin tunteihin. Tukipalvelutehtäviin on pääsääntöisesti varattava erillinen resurssi. Jos välillistä työtä sisällytetään säännönmukaisesti asiakastyötä tekevien työntekijöiden työhön, sen osuus on määriteltävä tehtävänkuvassa.

Välillisellä asiakastyöllä tarkoitetaan huoneiden ja yhteisten tilojen siivousta, pyykki- ja kiinteistöhuoltoa, ruoan valmistusta ja lämmitystä, yksikön johtajan ja vastuuhenkilön esimies- ja hallinnollista työtä sekä muita vastaavia hoitoa ja huolenpitoa mahdollistavia tehtäviä.

Välittömään asiakastyöhön osallistuvat työntekijäryhmät

Vanhuspalvelulaissa on lueteltu työntekijäryhmät, jotka voivat osallistua välittömään asiakastyöhön:

  • sairaan- ja terveydenhoitajat
  • lähi- ja perushoitajat
  • geronomit
  • kodinhoitajat
  • sosiaalialan ohjaajat ja kasvattajat
  • sosionomi AMK-tutkinnon suorittaneet
  • soveltuvan ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneet
  • soveltuvan opistoasteisen tutkinnon suorittaneet
  • fysio- ja toimintaterapeutit
  • kuntoutuksen ohjaajat
  • kotiavustajat, hoitoapulaiset ja hoiva-avustajat
  • viriketoiminnan ohjaajat ja muut vastaavat asiakkaan sosiaalisen toimintakyvyn ylläpitoon osallistuvat työntekijät
  • toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt.

Työvuoron henkilöstö ei saa koostua pelkästään kolmen viimeisen kohdan työntekijöistä eikä myöskään pelkästään työsopimussuhteessa toimintayksikköön olevista opiskelijoista. Toimintayksiköiden johtajat ja vastuuhenkilöt lasketaan henkilöstömitoitukseen vain siltä osin, kun he tekevät välitöntä asiakastyötä.

Välittömään asiakastyöhön voivat osallistua myös työsopimussuhteessa toimintayksikköön olevat opiskelijat koulutusmuodosta riippumatta, jos heillä on opintojen kautta hankittu riittävä osaaminen suhteessa tutkinnon perusteisiin, ammattihenkilölainsäädännön edellyttämään osaamiseen sekä työpaikan osaamistarpeisiin.

Toimintayksikön työntekijä ei saa ilman lääkehoidon koulutusta osallistua lääkehoidon tehtäviin ja toteuttamiseen.

Toteutunut henkilöstömitoitus

Henkilöstömitoitus täytyy arvioida vanhuspalvelulain mukaan todellisena, toteutuneena henkilöstömitoituksena kyseisessä toimintayksikössä.

Se arvioidaan kolmen viikon seurantajaksolta, joka vastaa työaikalain mukaista työvuorolistan pituutta.

Toimintayksikössä on oltava riittävästi henkilöstöä kaikkina vuorokauden aikoina. Poissaolevien työntekijöiden työpanos pitää korvata sijaisilla (esimerkiksi vuosilomat, sairauslomat, täydennyskoulutukseen käytetty aika).

Henkilöstömitoitus arvioidaan toimintayksikkökohtaisesti. Vanhuspalvelulaissa tehostetun palveluasumisen ja pitkäaikaisen laitoshoidon toimintayksikkö määritellään seuraavasti:

  • toimintayksiköllä on yhteiset toimitilat ja oma työvuorosuunnittelu ja se toimii yhden esimiehen alaisuudessa.

Kolmen viikon seurantajakson aikana työaika on 114 tuntia 45 minuuttia, joka on desimaaleina 114,75. Tätä tuntimäärää käytetään kaikissa työntekijäryhmissä sekä julkisen että yksityisen sektorin toimintayksiköissä.

Todellisen, toteutuneet henkilöstömitoituksen laskentakaava:

  1. lasketaan yhteen välitöntä asiakastyötä tekevien työntekijöiden välittömässä asiakastyössä tehdyt työtunnit kolmen viikon seurantajakson ajalta.
  2. jaetaan saatu työtuntimäärä luvulla 114,75. Näin saadaan tietoon kolmen viikon aikana käytössä olleiden vakanssien/työsuhteiden laskennallinen määrä.
  3. saatu vakanssien/työsuhteiden määrä jaetaan asiakkaiden lukumäärällä.

Esimerkin toteutuneen, todellisen henkilöstömitoituksen laskemisesta löydät THL:n sivuilta

Lisätietoa:

Sosiaali- ja terveysministeriö:

kysymyksiä ja vastauksia henkilöstömitoituksesta

kuntainfo vanhuspalvelulain muutoksista

Päivitetty 30.9.2020