Työaika työsopimuksessa – ota nämä huomioon

Oletko tekemässä nollasopimusta? Noudatatko yleistyöaikaa, jaksotyöaikaa vai toimistotyöaikaa? Haluatko tehdä pelkkää päivävuoroa? Suostutko lisätyöhön, ylitöihin tai olemaan varalla? Mitä tarkemmin työajasta on sovittu työsopimuksella, sitä vähemmän työnantaja voi yksipuolisesti muuttaa työaikaan liittyviä ehtoja.

Kokoaikainen vai osa-aikainen työaika?

Nollasopimus tarkoittaa, että työaika voi vaihdella työnantajan tahdosta riippuen työsopimuksessa sovittujen tuntirajojen välillä, esimerkiksi 115 tuntia kolmessa viikossa. Käytännössä työnantajalla ei ole velvollisuutta tarjota työtä ollenkaan.

Yleis-, jakso- vai toimistotyöaika?

Jaksotyöaikaa voidaan noudattaa vain tietyissä työpaikoissa, esimerkiksi sairaaloissa, terveyskeskuksissa tai vuorokauden ympäri toimivissa laitoksissa. Yleis- ja toimistotyöajassa korvataan vuorokautinen ylityö. Jaksotyöajassa ylityötä muodostuu vasta, jos jakson säännöllinen työaika ylittyy.

Työajan sijoittelusta sopiminen

Jos työntekijä haluaa tehdä pelkkää päivävuoroa, on työajan sijoitteluksi sovittava esimerkiksi klo 8­–16.

Suostumus ylityöhön

Työsopimuksessa annettu ylityösuostumus ei sido työntekijää, koska suostumus voidaan antaa vain kutakin kertaa varten erikseen tai lyhyeksi ajaksi.

Liukuva työaika

Liukuvan työajan soveltaminen edellyttää sopimista työnantajan ja työntekijän välillä.

Suostumus lisätyöhön

Työsopimuksessa annettu lisätyösuostumus velvoittaa työntekijän tekemään lisätyötä työnantajan määräyksestä. Siitä voi kieltäytyä työvuoroluetteloon merkittynä vapaapäivänä vain perustellusta henkilökohtaisesta syystä.

Suostumus varallaoloon

Suostumus varallaoloon velvoittaa työntekijää tekemään varallaoloa työnantajan määräämänä ajankohtana. Varallaolosta on säädetty työehtosopimuksessa ja työaikalaissa.

Päivitetty 28.9.2020