Nollasopimus

Nollasopimus tarkoittaa osa-aikaista työsopimusta, jossa ei ole sovittu tarkkaa työaikaa vaan ainoastaan työajan vaihteluväli.  Se on yleensä nollasta tunnista työehtosopimuksen mukaiseen enimmäistyöaikaan, esimerkiksi 0–116 tuntia ja 30 minuuttia kolmessa viikossa.  

Työnantaja päättää, kuinka paljon tarjoaa työtä työntekijälle. Jos teet nollasopimuksen, sinulle siis ei välttämättä tule lainkaan työtunteja eikä siten palkkaa. Toisaalta työtä voi lopulta olla jopa täysipäiväisesti.

Jos työtä on tarjolla,

  • työnantajan on tarjottava sitä työntekijälle aina sovittuun enimmäistyöaikaan asti, kuten muillekin osa-aikaisille työntekijöille.  
  • työnantaja saa itse päättää kenelle työtä tarjoaa, jos osa-aikaisia työntekijöitä on useampi.
  • työnantajan on toimittava tasapuolisesti työtä tarjotessaan eikä nollasopimuksella olevia työntekijöitä saa asettaa muita osa-aikaisia heikompaan asemaan.

Työntekijällä on oikeus kieltäytyä tarjotusta lisätyöstä, ellei hän ole työsopimuksessa antanut suostumusta lisätyöhön.

Työsuhde pysyy voimassa, vaikka työnantaja ei tarjoaisi työntekijälle lainkaan työtä. Työttömyysturvan kannalta nollasopimus katsotaan osa-aikatyösopimukseksi ja työntekijällä on oikeus saada työttömyyspäivärahaa. Jos työtuloja on, maksetaan henkilölle soviteltua päivärahaa. Jos töitä ei ole tarjottu lainkaan eikä työtuloja ei ole, henkilölle maksetaan täysimääräistä päivärahaa.

Irtisanoutuminen nollatyösopimuksesta johtaa lähtökohtaisesti aina työttömyyspäivärahakarenssin määräämiseen.

Nollasopimuksen rinnalla on lähtökohtaisesti mahdollista tehdä töitä samanaikaisesti myös muille työnantajille.