Kilpailukielto

Kilpailukieltoa voidaan käyttää yleensä vain johtavassa asemassa olevilla tai tuotekehitykseen osallistuvilla työntekijöillä. Esimerkiksi tavanomaista hoitotyötä tekevien työntekijöiden kanssa ei voida pätevästi sopia kilpailukiellosta.

Kilpailukielto tarkoittaa sitä, että työntekijä ei voi vapaasti irtisanoutua ja siirtyä suoraan työnantajansa kanssa kilpailevan yrityksen palvelukseen tai perustaa omaa kilpailevaa yritystä sen voimassaoloaikana.

Käytännössä kilpailukielto on mahdollinen vain,

  • jos työntekijä saa tietoonsa tai käyttää sellaisia työnantajan toimintaan liittyviä erityisiä liike- ja ammattisalaisuuksia tai osaamista, jota työnantajan kilpailijoilla ei ole.
  • jos työnantajalla on perusteltu tarve suojella omia asiakkaitaan.

Jos kilpailukiellosta on sovittu ilman erityisen painavaa syytä, se on mitätön. Siitä huolimatta sinun on hyvä miettiä jo sopimusta tehdessäsi, mihin olet sitoutumassa.

Kilpailukiellon kesto ja sakot

Kilpailukielto voi kestää korkeintaan kuusi kuukautta työsuhteen päättymisestä. Se on voimassa ja sitoo työntekijää ainoastaan silloin, jos työntekijä itse irtisanoutuu tai irtisanotaan henkilöstä johtuvalla perusteella.

Kilpailukielto ei ole voimassa, jos työsuhde päättyy työnantajasta johtuvasta syystä eli jos työntekijä esim. irtisanotaan taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä.

Yleensä kilpailukiellon yhteydessä sovitaan myös kiinteästä sopimussakosta, joka pitää maksaa heti, jos työntekijä rikkoo kilpailukieltoa. Sopimussakko pitää maksaa, vaikka työnantajalle ei aiheutuisi vahinkoa. Sopimussakon määrä voi olla korkeintaan työntekijän työsuhteen päättymistä edeltäneen kuuden kuukauden palkkaa vastaava summa.

Jos sopimussakosta ei ole sovittu, voi työntekijä joka tapauksessa joutua korvaamaan työnantajalle kilpailevasta toiminnasta aiheutuneen vahingon. Työnantajan on osoitettava, että kilpailukiellon rikkominen on aiheuttanut vahinkoa.