Täysi lomanmääräytymiskuukausi

Täysi lomanmääräytymiskuukausi on kuukausi, jolloin työntekijä on työskennellyt vähintään 14 päivää (14 päivän ansaintasääntö). Työpäivän pituudella ei ole merkitystä.

Jos työntekijälle ei yleensä kerry 14 työpäivää kuukaudessa tai vain osa kuukausista sisältää 14 työpäivää, sovelletaan niin sanottua 35 tunnin ansaintasääntöä. Tällöin täydeksi lomanmääräytymiskuukaudeksi katsotaan kuukausi, jonka aikana työntekijälle on kertynyt 35 työtuntia.

Sääntöjä ei saa sekoittaa keskenään. Siksi täydet lomanmääräytymiskuukaudet lasketaan joko 14 työpäivän säännön mukaan tai 35 tunnin säännön mukaan.

Kunta-alalla sääntöjä voidaan sekoittaa. Lomanmääräytymiskuukautena pidetään kuukautta, jolloin työntekijälle on kertynyt 14 työpäivää tai 35 työtuntia.

Jotta ensimmäistä työkuukautta voidaan pitää täytenä lomanmääräytymiskuukautena, palvelussuhteen on pitänyt kestää vähintään 16 päivää.

14 työssäolopäivään ja 35 työtuntiin lasketaan myös vuosilomalaissa määritellyt työssäolon veroiset päivät, joilta työnantajan on maksettava palkkaa. Näitä ovat muun muassa sairausloma ja vuosiloma. Lomautusajalta tai opintovapaalta myös kertyy lomaa (enintään 30 työpäivää kerrallaan), vaikka niiltä ei makseta palkkaa.

Vuorotteluvapaa ei yleensä kerrytä lomaa.

Työajan muuttuminen kesken lomanmääräytymisvuoden

Jos työntekijän työaika ja vastaavasti palkka muuttuvat lomanmääräytymisvuoden aikana (1.4.–31.3.), vuosilomapalkka on 9 tai 11,5 prosenttia työsuhteen kestosta riippuen.

Jos työaika on muuttunut vasta lomanmääräytymisvuoden päättymisen jälkeen ja työntekijä ei ole ehtinyt vielä pitämään vuosilomaa, vuosilomapalkka maksetaan vanhan palkan mukaan.

  • Esimerkiksi Raija on työskennellyt 1.4.2015–31.3.2016 kokoaikaisena. 10.4.2016 Raijan työsuhde muuttuu osa-aikaiseksi. Raija pitää vuosilomansa kesällä 2016, jolloin hänen vuosilomapalkka maksetaan kokoaikaisen eli vanhan palkan mukaan.