Salassapito- ja vaitiolovelvollisuus

Terveydenhuollon ammattihenkilö ­­­­­­ ei saa ilmaista työssä saamaansa potilasta tai hänen perhettään koskevaa tietoa sivulliselle ilman potilaan lupaa. Tämä koskee yhtä lailla myös harjoittelijoita.

Terveydenhuollon ammattihenkilöt eivät saa ilman potilaan lupaa kertoa, mitä ovat saaneet tietää hänen

  • terveydentilastaan
  • sairaudestaan
  • vammaisuudestaan
  • toimenpiteistään

Vaitiolovelvollisuus pitää sisällään myös asiakirjat. Ilmaiseminen merkitsee paitsi tiedon antamista suullisesti, myös passiivisesti tapahtuvaa tiedon paljastamista ulkopuolisille. Esimerkiksi salassa pidettäviä tietoja sisältävää asiakirjaa ei saa jättää ulkopuolisten saataville.

Vaitiolovelvollisuuden syntymiseen riittää, että tiedot on saatu sellaisissa olosuhteissa, että ne voidaan katsoa luottamuksellisiksi. Vaitiolovelvollisuus jatkuu myös työn - jossa tiedon on saanut - päätyttyä. Käytännössä siis ikuisesti.

Salassapito- ja vaitiolovelvollisuudesta on säädetty laissa terveydenhuollon ammattihenkilöistä, laissa yksityisestä terveydenhuollosta ja julkisuuslaissa.

Onko hoitajan annettava omaiselle potilasasiakirjoja?

Potilastiedot on pidettävä salassa. Niitä ei saa luovuttaa sivulliselle ilman potilaan suostumusta tai luovuttamiseen oikeuttavaa lain säännöstä. Myös potilaan omaiset ovat sivullisia, eikä heillekään yleensä voida luovuttaa potilastietoja ilman potilaan suostumusta.

Jos potilasasiakirjoista kerrotaan tietoa, siitä on tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin.

Luovutusmerkinnästä on käytävä ilmi

  • milloin ja mitä tietoja on luovutettu?
  • kenelle tietoja luovutettiin?
  • kuka luovutti?

Lisäksi pitää merkitä, onko potilas antanut kirjallisen vai suullisen luvan luovuttaa tietoja vai perustuuko luovutus lakiin tietojen antamisesta. Merkintä on tehtävä myös, jos potilas kieltää tietojen luovuttamisen.

Toimintayksikön johdon on huolehdittava, että yksikössä työskentelevät ovat perillä potilastietojen käsittelyyn liittyvistä menettelytavoista ja ohjeista.