Ammatillinen lisä- ja täydennyskoulutus

Lisä- ja täydennyskoulutuksen määrä on riippuvainen

  • työntekijän peruskoulutuksen pituudesta
  • toimenkuvasta ja sen muuttumisesta
  • työn vaativuudesta
  • ammatillisista kehittymistarpeista.

Keskimäärin 3–10 täydennyskoulutuspäivää vuodessa voidaan pitää yhtenä täydennyskoulutuksen lähtökohtana terveydenhuollossa.

Täydennyskoulutuksen tarve voi vaihdella vuosittain riippuen työyhteisön toimintojen kehittämisvaiheesta sekä henkilön koulutuksesta ja tehtävistä huomattavastikin puoleen tai toiseen.

Koulutuspäivien pituus

Koulutuspäivänä pidetään vähintään kuusi tuntia kestänyttä koulutuspäivää tai kalenterivuonna yhteensä vähintään kuusi tuntia kestänyttä koulutusta, esimerkiksi 6 x 1h koulutusta.

Palkallisuus

Toimintayksikön koulutussuunnitelman mukaiset ammatilliset lisä- ja täydennyskoulutusten ovat työaikaan kuuluvia, jolloin ne ovat myös palkallisia.

Kunta-alalla määräystä osallistua koulutukseen ei pitäisi antaa vapaapäiväksi. Jos näin joudutaan silti menettelemään, voidaan vapaapäiviä tarvittaessa muuttaa.

Omaehtoisesta, koulutussuunnitelmaan kuulumattomasta lisä- ja täydennyskoulutuksesta kannattaa hyvissä ajoin keskustella oman esimiehen kanssa. Näin koulutus voidaan paremmin huomioida esimerkiksi työaikoja suunniteltaessa.

Päivärahat ja matkakorvaukset

Päivärahat ja matkakustannukset korvataan virka- ja työehtosopimusten määräysten mukaisesti, jos työnantaja on antanut lisä- ja täydennyskoulutukseen osallistumista varten virkamatkamääräyksen.

Päivärahan saamisen edellytyksenä on, että koulutus tapahtuu yli 15 kilometrin etäisyydelle työntekijän asunnosta tai työpaikasta.